Taivaallinen pako Hotelli Punkaharjulle

Ah! Tämä postaus sisältää nyt ihan vain sellaista auvoisaa elämän hehkutusta ja ei maksettua mainosta.

Koin nimittäin niin täydellisen viikonlopun tuossa huhtikuun alussa Hotelli Punkaharjulla, että on pakko kirjoittaa muistiin tulevia mahdollisesti väsyttäviä ja vaivalloisia kuukausia varten.Kun kävimme Mirjan, Mariannan, Raisan ja Marian kanssa Hangossa lomailemassa viime joulukuussa, sovimme että seuraavaksi lähdemme Saimi Hoyerin Hotelli Punkaharjulle heti minun äitiysloman alkajaisiksi.

Tuolloin ajatus joskus saapuvasta huhtikuusta tuntui älyttömän kaukaiselta, mutta samalla kutkuttavalta. Tulisi joskus aika, jolloin lopettaisin työt ja saisin vain kölliä!

Ja se aika tuli.

Mirja varasi hyvissä ajoin huoneet, minä ostin junaliput ja lasten toisille  huoltajille/isovanhemmille ilmoitettiin, että tänä viikonloppuna naiset poistuvat Helsingistä. (Emännät ja lupalaput jne.)

Junamatka Punkaharjulle on miellyttävä, maisema on upea, vaihto Parikkalassa ja yhteensä matka kestää kolme ja puoli tuntia. Jäädä voi joko Retretin tai Luston pienillä asemilla pois, sillä molemmilta on kävelymatkaa hotellille noin kymmenisen minuuttia. (Luston asemasta myöhemmin kattavampi selostus, se oli eeppinen paikka.)

Olin lukenut lukuisia juttuja Saimi Hoyerin kunnostamasta ja suunnittelemasta hotellista etukäteen, ja tuntui hyvältä vihdoin päästä tänne. Nyt ihmettelen, miksen ollut tullut aiemmin, sillä paikka osoittautui aivan taivaalliseksi. Itse asiassa tarkoituksena on varata tuolta myös kesälle muutama yö, sillä heti tuonne saapuessa tiesin, että haluan palata mahdollisimman pian.

1800-luvulta peräisin oleva hotelli on remontoitu tyylillä ja ammattitaidolla. Sisustus on sitä luokkaa, että ihan kaikesta tekee mieli ottaa valokuva ja jokaisessa pienessä lukusopessa haluaisi hengailla tovin. Välillä tuolla tuntui kuin olisi yläluokkainen keuhkoparantolan asiakas, joka on tullut ottamaan pientä lomaa luksussairaalaan Helsingin vilskeestä. (Katsokaa nyt tuota keinutuolirivistöä!)

Myös hotellin ympäristö on vaeltelun arvoinen: miltei ulko-ovelta lähtee kaunis harjureitti, jota pitkin on ihana kävellä ja katsella puiden läpi järvelle. Ajattelin, että kesällä voitaisiin perheen kanssa vuokrata joku niistä pienistä sympaattisista mökeistä rannan tuntumasta, mielellään kaveriperheen kanssa.

Söimme sekä perjantaina että lauantaina hotellin ravintolassa neljän ruokalajin illallisen.Hotellin oma kokki valmisti molemmiksi päiviksi eri menut, ja ne olivat juuri sellaista fine diningiä, jota ihminen haluaa syödä, kun kerran pääsee olemaan ystävien kanssa ilman paineita siitä, että pitäisi päästä vapauttamaan lapsenvahtia.

Oli ihanaa katsella alas rinnettä kohti järveä sekä puiden taakse, jonne aurinko hitaasti valui illallisen aikana.Vinkkinä niille, jotka saapuvat junalla: lähin kauppa on noin 8 kilometrin päässä, eli jos omaan huoneeseen mielii ostaa vanukasta tai muuta pikku herkkua välipalaksi, niin kannattaa tuoda naposteltavat mukanaan. Me otettiin perjantai-iltana reteästi taksi kauppaan ja takaisin (maksoi 30 euroa, ja kuultiin taksikuskilta kuntaliitosjuorut, joten joka pennin arvoinen kyyti!).

Tosin lopulta kävi ilmi, että ei oltaisi kyllä ehkä tarvittu välipaloja, sillä lauantain aamiainen oli niin tuhti, lounaalla käytiin kävelymatkan päässä Museoravintola Nilassa ja sitten tulikin aika pian jo runsas illallinen.

Sunnuntaina taas syötiin lounas junamatkalla takaisin Helsinkiin. Mutta aina se on hauska olla pientä evästä hotellihuoneessa!Aamiainen oli niin ikään aivan täydellinen, sillä siinä oli hyvin vahvasti läsnä omat hotelliaamiaisvaatimukseni: Ei liian runsasta valikoimaa vaan vähän ja laatua, itse keitetty puuro, mielellään jotain pientä sepsiaalia (kuten itse leivottuja karjalanpiirakoiota ja tehtyä munavoita) ja hyvää kahvia. Toiveeni täyttyivät.

Olen luvannut kertoa myös tällaisten reissujen hinnat, joten täältä tulee: Näin off seasonina kahden hengen huone maksoi yöltä 188 euroa, neljän ruokalajin illallinen (ilman viiniä) 53 euroa (eli tämä x 2) lauantain lounas oli 12 euroa. Junalippu Punkaharjulle maksoi vain naurettavat 20 euroa ja samat 20 euroa takaisin (ostin etukäteen). Lisäksi vuokrasimme viiteen pekkaan puoleksitoista tunniksi upean rantasaunan, joka maksoi 50 euroa eli kymppi per naama.

Yhteensä tämä superhemmotteluviikonloppu maksoi minulle siis noin 350 euroa.

Omasta mielestäni oikein kelpo hinta, kun loman laatu oli niin uskomaton.Seuraava kohde on jo mietinnässä, vaihtoehtoja on muutama, mutta tällä porukalla olisi tarkoitus lähteä syys-lokakuussa taas antautumaan kaikille mahdollisille elämän suurille nautinnoille.