7 tiukkaa kysymystä muovin kierrättämisestä

Ah, pyytäjälle vastataan! Olen saanut viimeisen kuukauden aikana todella hyviä kysymyksiä liittyen muovin lajitteluun ja kierrättämiseen sekä tänne blogiin että Instan kautta. Niiden ansiosta olen käynyt kiinnostavia keskusteluja eräässä Facebookin muoviasiantuntijaryhmässä, ja näiden keskustelujen pohjalta kokoan tähän postaukseen suuren Muovi Q & A:n. Kiitos kaikille ihan älyttömästi hyvistä kysymyksistä. Osa oli niin monimutkaisia (esimerkiksi että kumpi on ekologiselta kannalta parempi, metalli- vai muovipurkki), että niihin ei saanut omasta mielestäni tarpeeksi yksiselitteistä vastausta. Tosin moni näistäkin kysymyksistä jättää aihetta jonkun verran auki, sillä muovi on melko monimutkainen asia, jota pitää selvästi tutkia edelleen.

Olisiko muoville mahdollista tehdä panttisysteemiä?

"Haluaisin tietää, voisiko nouto- ja valmisruokien pakkauksille olla samanlainen panttisysteemi kuin pulloille? Vaikka paksuimman pullonpohjan halkaisijalla olevat lieriöt, tilavuus esim 0,5 l jne. Voisi käyttää samoja automaatteja ja järjestelmää."Kyllä voisi. Ja mikä ilahduttavinta, Pohjanmaalla pienessä Soinin kunnassa tätä on kokeiltu ja se on ollut ihan toimiva systeemi (lisää aiheesta täältä). Tällä hetkellä tiedetään, että panttipulloista yli 90 prosenttia kiertää, sama voisi toimia muunkin muovin kohdalla. Toisaalta mietin, että kyllähän esimerkiksi metallikin kiertää aika hyvin, kun ihmiset on vain saatu tottumaan siihen, että sitä todellakin kuuluu kierrättää.

Saako muovipurkeissa olla etiketit jäjellä?

"Tiedän, että korkit pitää irrottaa pulloista, kannet rasioista jne, jos ovat eri muovilaatua. Mutta entäs etiketit, sun muut tarrat ja rasioissa kiinni olevat juttuset? Saako ne jättää paikoilleen?"

Saa.

Kuinka puhdas kierrätettävän pakkauksen pitäisi olla?

"Olen ottanut vähän sen tyylin, että jos se muovikipposen peseminen on kovin työlästä, niin jätän pesemättä. Tähän liittyen voisinkin tehdä kysymyksen: miten puhtaita niiden tulee olla? Esim. öljyiset tuotteet, niitä on mahdotonta saada huuhtelemalla puhtaaksi, jää aikamoinen öljyinen kerros reunoille. Onko se ok? Kun eihän sitä ole mitään järkeä pestä kuumalla vedellä ja aineella.."Lainaan Ylen juttua, jossa on myös videomateriaalia aiheesta, mutta siis: "Jos pakkaus on niin puhdas, että se ei ala haista kotiroskiksessa, se on tarpeeksi puhdas kierrätykseen." "Huuhtaise, pyyhkäise tai nuolaise puhtaaksi. Älä tiskaa! Puhdistusinnossa ei tarvitse – eikä edes kannata – mennä liian pitkälle. Jos pakkauksen puhdistaminen vaatii lämmintä vettä tai pesuainetta, on ympäristön kannalta parempi heittää pakkaus suoraan sekajätteeseen."(Sitä yrittää rauhassa otattaa itsestään valokuvia, mutta aina joku pieni naama tunkee photo bombaamaan. Jos tiedätte mitä tarkoitan.)Ja sitten itselleni vähän hankala kysymys, sillä kuten olen kertonut, olemme käyttäneet kestovaippoja vauvalla, ja ajatuksena olisi käyttää myös seuraavan kohdalla muovijätemäärän vähentämisen vuoksi. Meillä on ensimmäisen koon vaipat kaikki luonnonmatskua, mutta sitten noissa isommissa koissa on kyllä myös fleeceä mukana.

Onko fleece-vuorellisten kestovaippojen käyttämisessä järkeä noin ekologisesti?

"Onko kestovaippojen käyttämisessä järkeä? Olen hankkinut vaipat kyllä kierrätettyinä, mutta niissä on fleece-vuori, josta ilmeisesti irtoaa pesussa irtoava mikromuovia. Kumoaako se kestojen muovia säästävän vaikutuksen?"

Aiheeseen vastasi mikromuovitutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta:

"Tätä kestovaippa/kertakäyttövaippa-asiaa kysellään minultakin usein. Ja kysyjinä ovat olleet hyvin usein perheelliset lukion opettajat mikromuovityöpajojen yhteydessä. Kutsun tällaisia kysymyksiä "solmukohdiksi", koska niihin kytkeytyy niin paljon kysymyksiä, että kukaan ei oikeastaan voi sanoa yhtään varmaa vastausta. Asia jääkin monesti kysyjän itsensä päätettäväksi, joten kuluttaja on taas kuningas päätöksenteossa sillä jokin päätös on kuitenkin tehtävä.Tieteellisen tutkimuksen avulla asiaa voisi selvittää, mikäli olisi aikaa ja rahaa sekä kaikki tarvittava taustatieto saatavissa/mitattavissa. Ja näinhän yleensä ei ole näissä monimutkaisissa kysymyksissä. LCA-laskelmillakin saadaan vain hyvin rajallinen määrä tietoa elinkaarivaikutuksista. Haitta-aineiden vaikutukset (toksikologisessa ja ekotoksikologisessa mielessä) eivät ole LCA-laskelmissa mukana. Kysyin tätä mahdollisuutta kerran LCA-laskelmien asiantuntijalta, kun kiinnostuin kierrätysmuovien sisältämien haitta-aineiden mahdollisten vaikutusten kytkemisestä kierrätysmuovien LCA:han. Asiantuntija vastasi, että ei voi kytkeä, koska haitta-ainekontaminaatioita ei voi hallita ja niiden lähteitä ei voi välttämättä tunnistaa/ennustaa mallien vaatimalla tavalla. Ne on tutkittava aina erikseen.

Mikromuoveille ei ole minunkaan tietääkseni olemassa elinkaarivaikutuksellista laskentaa eikä myöskään "haitallisuusekvivalenttia", koska emme vielä tunne mahdollisia haittavaikutusmekanismejakaan. Niitä kyllä tutkitaan. Toisaalta, mikromuovi ei ole "tuote" vaan pikemminkin haitta-aineeseen verrattavissa oleva kontaminaatio, jonka käyttäytymistä on vaikeaa selvittää/ennustaa esimerkiksi näissä LCA-malleissa (jos se edes on LCA:ssa tavoiteltu asia ollenkaan). Mikromuovien monimuotoisuus, kulkeutuminen mitä moninaisimpia reittejä ja kemiallisen koostumuksen vaihtelu vaikeuttavat tämän asian ymmärtämistä vielä pitkään. Ehkä asiaan saadaan selvyyttä toksikologisten(kin) tutkimusten kautta.

Kysyisin mieluummin, että "mistä on kertakäyttövaipat ja niissä käytetyt adsorbenttiaineet tehty" ja "onko pieni määrä kestovaipasta irtoavia mikrokuituja pyykinpesuvedessä" hallittavampi asia verrattuna siihen jätevuoreen, jonka kertakäyttövaipat ja niiden adsorbenttiaineet biojätteineen muodostavat? Mikromuovia kuitenkin pysähtyy hyvin jätevedenpuhdistamoille lietteeseen, pyykkiä pestään joka tapauksessa ja kestovaippahan voi olla luonnonmateriaalia. Ei kai sen tarvitse olla fleeceä? Tuli mieleeni, että kertakäyttövaippojen ympäristövaikutukset kiinnostivat myös vanhuksia eräässä yleisötilaisuudessa. He kun käyttävät niitä paljon ja vanhusten määrä on lisääntymässä. Hyviä kysymyksiä ja vaativat monentasoista pohdintaa.

"Kaupan hedelmäpussi vai rullassa myytävä litran pussi?

"Onko kaupan hedelmäpussi huonompi vaihtoehto kuin rullassa myytävä litran pussi? Kuljetan eväsrasiat töihin hedelmäpusseissa, koska välillä eväsrasiat falskaavat. Käytän yhtä pussia niin kauan, että se menee rikki. Hedelmäpusseja käytetään meillä muuhunkin sellaiseen tarkoitukseen, johon voisi ostaa rullallisen pikkupusseja. Onko nuo ostetut pussit jostakin syystä ekologisempia? Miksi? Onko kyse siis itse tuotteesta vai sen (kerta)käyttötavasta?"

Ensin vastaus Suomen Kiertovoima ry:n viestinnän asiantuntija Kaisa Halmeelta: "Yleisesti: mitä kertakäyttöisemi, sen huonompi. Muuten noiden kahden vertailuun tarvittaisiin varmasti elinkaarianalyysi. Ihan kaupunkilaisjärjellä ajateltuna tuntuisi järkevämmältä esimerkiksi koirankakkapusseina käyttää niitä kotiin kulkeutuneita pusseja, jotka muuten menisivät roskiin (leipä- ja hedelmäpussit), kuin ostaa rullatavarana. Hedelmäpussia oikeesti tarvitsee tosi harvoin, monet hedelmät voi kotiin asti tuoda irtona tai käyttää omaa kestopussia."

Tähän Ylen apulaistuottaja Marjo Kosonen lisäsi hyvän pointin: "Näin Tupperware-fanina on todettava että ne eivät falskaa, kun ostaa sellaiset jotka nimenomaan on tarkoitettua ruoan mukana kuskaamiseen. Meilläkin on muutama tarjoustalorasia ja ne eivät ole yhtä hyviä, kannet eivät ole tiiviitä. Lisäksi itse kannan eväsrasiat pienessä erillisessä kestokassissa (mallia Clas Ohlsson)."

Ja vielä mikromuovitutkija Samuel Hartikaiselta spesifi lisäys: "Muistutuksena vielä, että jos ne "eväät" ovat päässeet homehtumaan ja pilaantumaan muovipussiin/astiaan, niin kannattaa sitten pistää se muovi eteenpäin... ja mieluummin vielä poltettaviin varmuuden vuoksi. Muovikalvojen tiedetään absorboivan rasvaliukoisia yhdisteitä ja tätä asiaa selvittelen vielä itsekin väitöskirjatyöni puitteissa likaisen muovjätteen osalta. Juurikin olen lähettämässä lehteen menetelmäartikkelia, jossa näytetään, että kemiallisen analytiikan ja toksikologisten testien keinoin pystytään tähänkin kierrätysmuovien puhtaus- ja turvallisuusasian tutkimukseen paneutumaan analyyttisellä ja tieteellisellä tarkkuudella. Tarkoittaa sitä, että kierrätysmuovien laatua, puhtautta ja turvallisuutta voidaan tutkia hyvin tarkasti kaikissa kierrätyksen vaiheissa, jos niin halutaan. Ja tätä kautta puhtaus/likaisuus/kontaminaatiot voidaan myös kvantitoida varsin helposti. Tätä kierrätysmuovien kontaminaatioiden kvantitoimista eli pitoisuuden määrittämistä on peräänkuulutettu jo vuosia, sillä se ei ole ollut helpoin määritettävä muovien osalta. Mutta kyllä siihenkin keinot löytyivät, kun yhdistelimme eri analyysi- ja testimenetelmiä keskenään. Kemiallisen analytiikan huima kehitys aivan viime vuosina on myös auttanut tätä tutkimus-ja kehitystyötä."

Onko muovin kierrättäminen tällä hetkellä sen polttamista ekologisempaa?

"Itseäni on kovasti mietityttänyt muovin kierrättäminen vs muovin polttaminen energiavoimalassa, kuten Pääkaupunkiseudulla tehdään. Harmillisesti Ylen juttukaan ei antanut tähän vastausta, siinä mainitaan, että ”lämpöä voi tuottaa muullakin tavoin”. Tällä hetkellä tuo ”muu” on kuitenkin kivihiiltä, joka on ympäristön kannalta tosi huono vaihtoehto."

Tähän vastasi Muoviteollisuus ry:n puheenjohtaja Vesa Kärhä:"C/H -suhde ja energiasisältö tavallisissa PE -ja PP-muoveissa on paljon päästöjen kannalta kivihiiltä parempaa, lähellä maakaasua noin kansanomaistaen. Energiahyödyntäminen on tarpeen ja toimivaakin kierrätyksene rinnalla, mutta se ei ole poliittisesti ensisijainen hyödyntämistapa eikä muoveja edes ole niin paljon jätteenä, että nillä gigawattien laitoksia Suomessa pyöriteltäisiin."Eli kyllä, muovia kannattaa ehdottomasti lajitella ja kierrättää, se ei ole pitkässä juoksussa kestävä tapa tuottaa energiaa. Sen sijaan se, millä kivihiili korvataan, on kiinnostava pohdinto. Kuten tässä postauksessa mainitsin niin WWF:n asiantuntija sanoi, että suomalaisten pitäisi nostaa huomattavasti rakennusten energiatehokkuutta – siis moninkertaistaa energiatehokkuusinvestoinnit. Ja lämmöntuotanto pitäisi hoitaa enimmäkseen lämpöpumpuilla, hukkalämpöjen hyödyntämisellä, mahdollisesti geotermisellä energialla ja lämpövarastoja hyödyntämällä.

Kangaskassi vai muovipussi kauppakassina?

Vastaus tähän oli melko yllättävä, mutta mikäli muovipussia käyttää myös roskapussina, niin se on luonnon kannalta parempi vaihtoehto kuin ostaa erillinen kangaskassi kauppareissuja varten, sillä kangaskassia pitäisi käyttää uudelleen 840 kertaa ennen kuin sen ympäristöjalanjälki on yhtä suuri kuin muovipussilla, jota käytetään uudestaan kerran roskapussina.Tässä pointtina on kuitenkin se, että muovipussi ei missään nimessä saisi päätyä luontoon vaan se pitäisi kierrättää tai vähintäänkin laittaa poltettaviin jätteisiin. Itse aikaisemmin olen ajatellut, että eihän meiltä täältä Suomesta muovia minnekään luontoon päädy, mutta viimeisen kuukauden aikana olen tullut vahvasti eri tulokseen, kun olen avannut silmäni muoville. Olimme esimerkiksi pääsiäisenä metsäretkellä, ja siellä sisko ja hänen miehensä keräsivät samalla luonnosta roskaa (he tekevät tätä nykyään aika usein, itse en kyennyt tämän vatsani kanssa enää noukkimaan ojien varsilta jogurttipurkkeja). Ihan muutaman minuutinkin aikana oli roskapussit täynnä, enimmäkseen muovia. Eli kyllä meilläkin osataan sitä muovia heittää sinne luontoon, joka päätyy lopulta esimerkiksi veteen. Ja sen me tiedämme, mitä tämä muovi tekee eläimille.Tähän väliin haluaisinkin kertoa sairaasta fantasiastani, joka aina välillä käy ajatuksissani. Jos olisi sellainen taika, jolla jokaisen suomalaisen makuuhuoneeseen kasattaisiin yhtenä aamuna kaikki se jäte ja roska, minkä he ovat heittäneet luontoon, niin laittaisin kyllä taikasauvan heilumaan. Luultavasti omaankin makkariin ilmaantuisi jonkin verran kräppiä, sillä varmasti joskus taskusta on pudonnut joku nenäliina (ja ainakin tuhat hiuslenksua), mutta voin käsi sydämellä sanoa, etten ole koskaan elämäni aikana tarkoituksella heittänyt roskaa kadulle tai luontoon. En edes teini-ikäisenä (kyllä, olen niin pyhä!), jolloin kyllä tein kaikenlaisia muita rötöksiä minkä ehdin, mutta roskaamista en ole koskaan voinut sietää millään tavalla, se on moukkamaista itsekkyyttä ja barbaarimaista toimintaa! Pthyi! (Ja tämän olen todellakin opettanut jo 3-vuotiaalleni.)

Mutta vielä palatakseni tuohon kangaskassi-asiaan: Minulle on kertynyt ilmaiseksi monia kangaskasseja ja lisäksi mukana on yleensä suht tyhjä reppu, jonne kamaa mahtuu. Näin ollen en kauheasti käytä muovipusseja kauppakasseina, ja roskapusseina meillä on sellaisia kauppakassimuovipussia paljon ohuempia ja lirppuisemppia roskapusseja.Jos muoviasiat kiinnostavat enemmän, niin suosittelen surffailemaan Ylen I love muovi -sivuilla, sieltä löytyy todellinen tiedon aarreaitta. Ennen kaikkea tämä kamppis on opettanut itseni muistamaan sen, että muovi on arvokas raaka-aine, joka pitää lajitella ja laittaa kiertoon - ei vain heittää automaattisesti sekajätteeseen tai peräti jonnekin maahan.

Onko muuten joku osallistunut Ylen I love muovi -kaupunkikiertueeseen, eli toritapahtumiin, joista saa kierrätysvinkkejä ja luonnollisesti kierrätysämpärin? Se huipentuu  4.5.  Helsinkiin Amos Rexin kulmalle, eli ämpäriä hakemaan vain!Ja jos näistä heräsi vielä lisää kysymyksiä, niin voin kysellä vielä lisää noilta asiantuntijoilta ja vastailla kommenteissa niihin, joihin saan jotenkin koherentin vastauksen muodostettua.Lue myös:Rakastan muovia, vihaan muoviaNäin meillä lajitellaan roskatStalkkasin bloggaajien jätteetLapsi antaa syyn piehtaroida muovissa

Previous
Previous

Vappuna vaapuin ja valitin

Next
Next

Taivaallinen pako Hotelli Punkaharjulle