Helmikuusta olen pitänyt
Helmikuu on ollut oikein mainio kuukausi. Toisin kuin tammikuu, joka oli täynnä heinäsirkkoja, taivaan mustuttavia sammakoita ja kulkutauteja.
Juuri sellaista elämää
Tänään tunsin oloni onnelliseksi. Oli jo aikakin, tässä on vänisty jos jonkin aikaa.
Tammikuu, pitkä ja hipaton
Mukava olo. Tammikuun viimeinen viikko käynnistyy huomenna, ja lapsoset ovat kaikki unessa ja minä pääsen pian katsomaan Areenasta The Splitiä ja syömään äsken paistamaani pannaria.
Hiertää
Nenän alla oleva rohtunut iho. Semmoselta vähän kaikki tuntuu tällä hetkellä. Kuivakalta, paikoittain epämukavalta, ei niinkään kipeältä tai dramaattiselta.
2022 huh!
Mikä vuosi, ai että mikä vuosi. En olisi ikinä kuvitellut, millaisia kauhuja maailma ja minun mieleni tulevat kohtaamaan. Ja sitten taas paljon paljon ihanuutta.