Sunnuntaiaamun haja-ajatuksia
Sunnuntaiaamu, Tiki on lasten kanssa ulkona. Poltan kynttilää, juon kahvia ja ehdin ajatella asioita.Tällä viikolla olen seurannut keskustelua al-Holin suomalaisista naisista ja heidän lapsistaan ja tullut siihen tulokseen, että joidenkin suomalaisten arvot ovat koventuneet synkällä tavalla. Yhden arvion mukaan leirillä on kuollut vuoden aikana 340 lasta sairauksiin, jotka olisivat parannettavissa. Leirillä on kylmä, huono hygienia ja ankeat olosuhteet, ja täällä halutaan jättää oman maan kansalaiset näihin olosuhteisiin. Lasten kärsimys on sietämätöntä ja niin on sekin, että aikuisten ihmisten mielestä se on jotenkin oikeutettua, koska näiden lapsien äideillä on väärä ideologia.Ihmettelen, että jos Suomen vahva oikeusvaltio ei kykene haastattelemaan kymmentä naista ja kartoittamaan, ovatko he radikalisoituneita, niin sitten on aika heikoissa kantimissa meidän maa. Olen myös ehdottomasti sitä mieltä, että jos nämä naiset ovat syyllistyneet rikoksiin, niin heidät pitää tietenkin tuomita ja laittaa mahdollisesti vankilaan. Kyllä Suomessa on ennenkin käyty oikeudenkäyntejä rikoksista, jotka ovat tapahtuneet muualla kuin meidän maan kamaralla.Tämän pitäisi olla ihan yksinkertainen juttu: noudatetaan lakeja, pelastetaan lapset (joista on Suomessa tehty lastensuojeluilmoitus) ja tuomitaan rikolliset.Olen minä ilahduttaviakin asioita ajatellut. Vaikkapa sitä, että eläkevakuutusyhtiö Varma listasi pörssiin kiinnostavan kuuloisen ETF-rahaston: USA:an sijoittava pörssinoteerattu rahasto, jonka sijoituksissa huomioidaan erityisesti kestävä kehitys. Se poissulkee kaikenmoista skeidaa (tupakkaa, hiiltä, aseita) ja valitsee yhtiöitä, jotka kiinnittävät huomiota ympäristöön, sosiaalisiin seikkoihin ja hallintoon (eli vanha kunnon ESG-kriteeristö).Tuo on listattu Lontoon pörssiin, joten siihen on vähän hankala sijoittaa esimerkiksi Nordnetin kautta. Onko jollain arvo-osuustiliä muualla kuin Nordnetissä? Pystyykö muualla sijoittamaan helpommin esimerkiksi juuri Lontoon börseen?Aloin myös vähän aloin fundeerailla, että pitäisikö siirtää oma YEL-vakuutukseni Ilmariselta Varmaan. (Valitsin Ilmarisen aikoinaan siksi, että siellä oli töissä vastuullisen sijoittamisen senioranalyytikko Tiina Landau, jota fanitan. Nykyään hän on siirtynyt toisaalle duuniin.)Ylipäänsä on siistiä, että tällaisia vastuullisia rahastoja vaikuttaa koko ajan tulevan lisää!Olen myös ajatellut vähän kevyempiäkin juttuja. Kuten sitä, että mitä hittoa tässä pitäisi päättää tuon joulupukkiasian kanssa. Tiedän, että jos en vanhempana itse tee päätöstä, joku muu tekee sen minun puolestani!Kuten olen kertonut, meillä ei pienenä puhuttu joulupukkijutuista (paitsi jostain jumalan syystä pikkusiskoni Sofia uskoi siihen tovin). Pyrin kaikessa muussa kertomaan pelkän totuuden lapselleni, joten tuntuu hassulta lähteä vedättämään tässä asiassa. (Olemme puhuneet jo muun muassa lisääntymisestä, joskaan ei hirveän spesifillä tasolla.) Alpulla on tapana nykyään kysyä erinäisistä asioista, että onko niitä oikeasti olemassa, ja sitten minä vastaan, että ovatko ne olemassa oikeasti mielikuvituksessa vai todellisuudessa (viimeksi keskustelimme, onko Martti olemassa).Ja sitten toisaalta, kaikenlainen taikuus ja taianomaisuus on aika suloista.Ja kirjeen kirjoittaminen joulupukille on ihana idea!No, veikkaan että vanha ystäväni laiskuus hoitaa tämän homman: en saa järjestettyä mitään joulupukkia käymään meillä aattona, joten ehkä joulupukki jää sellaiseksi hähmäiseksi asiaksi – ja toivon, että Alppu ei kysy, onko se oikeasti olemassa.Olen myös fiilistellyt sitä, että Raisa jää ihan juuri äitiyslomalle (tsekatkaa hänen raskaus-lookkinsa, kukaan ei näytä raskaana noin eteeriseltä ja tyylikkäältä!). Mikä ihaninta, hän on muuttanut juuri lähemmäs minun kotiani, joten vierailut puolin ja toisin ovat entistä vaivattomampia.Kuvat ovat parin viikon takaa, kun Raisa järjesti meille ihanan brunssin heidän uudessa keittiössään.Kaveripiirissä on aikamoinen vauvabuumi meneillään, ihania ihmisiä on saanut ihan viime päivien aikana vauvoja. Lattemamakeväästä tulee niiiiin ihana.Olen viime aikoina ottanut myös pieniä vapauden askeleita.Nyt, kun Didi on puolivuotias, on mahdollista nukuttaa se ja lähteä itse hetkeksi hummaamaan. Torstaina Imagen pikkujouluissa oli erinomaista. Siellä puhuttiin (käytän tarkoituksella passiivia, niin jää epäselväksi, että kuka puhui) Taneli Mäkelän kuumuudesta Sunnuntailounaassa, barbapapapornosta, vanhasta klassisesta Haksu.net-nettiosoitteesta, vanhoista abikronikoista ja niiden aiheuttamista traumoista sekä tietenkin, (aina kun toimittajat kohtaavat), journalismin tilasta.Toisena iltana taas olin saunomassa Kalliossa ystäväni Kastehelmen luona, ja että oli vain aivan taivaallista. Siellä dipattiin suolakurkkuja ja persimoneja hunajaan ja juotiin shampanjaa (koska yksi meistä oli saanut hienon työpaikan!).Tällaisina aamuina on mukava vain antaa ajatuksen virrata. Olisipa tällaista aikaa elämässä vielä vähän enemmän. Toisaalta, jos tämä ei olisi harvinaista, niin ei tämä ehkä tuntuisi sitten niin mukavalta. Tiedän myös kokemuksesta, että kun vauva tuosta vähän kasvaa, oma vapaus kasvaa, minkä jälkeen oma aika ei ole enää lainkaan näin kortilla.Nyt lähden viettämään naapuriin siskon luokse esijoulua. Mukavaa sunnuntaita kaikille!