Alvar Aalto -kierroksella Säynätsalon kunnantalossa

Tänä vuonna vietetään Alvar Aallon 120-vuotisjuhlaa, joten päätettiin kiertää meidän Suomi-reissulla muutamia Alvar Aalto -kohteita. Aalto on ollut Suomessa merkittävä nimi ja hänen käden jälki on tunnistettavaa, ja mielestäni myös tosi miellyttävää.

Aalto oli modernisti, mutta hänellä oli myös omanlainen tunnistettava tyyli. Aallon tunnistaakin aina muutamasta jutusta: tiilestä, puusta, hienosta valon käyttämisestä, luonnonmukaisista pinnoista ja luontoa myötäilevästä arkkitehtuurista.

Haastattelin kevättalvella yhtä arkkitehtiä, Tuomas Tervosta, Chydenius-lehden juttuun, ja hän sanoi, että jos haluaa perehtyä Aaltoon, kannattaa vierailla kolmessa paikassa: Aallon kodissa ja työpaikalla Helsingin Munkkiniemessä, Imatralla Kolmen ristin kirkossa sekä Säynätsalon kunnaintalolla.

Meidän reissulla perehdyttiin kahteen jälkimmäiseen. Ensin käytiin Jyväskylässä, Säynätsalon kunnantaloa ihailemassa. Ulkopuolelta paikka näyttää vaatimattomammalta kuin mitä se lopulta on. Tiilistä rakennetussa talossa on hauska sisäpiha, joka muistuttaa italialaista arkkitehtuuria, eli tiedättekö sellaista etelä-eurooppalaista meininkiä, miltei kuin keskiaikainen linna. 

Pihalla on kiva kesäkahvila, jossa Tiki ja Alppu joivat kahvin ja pillimehun sillä aikaa, kun minä kävin opastetulla kierroksella. 

Valtuustosali sijaitsee vaikuttavasti tornissa, piilossa katseilta. Opas kertoi hauskoja yksityiskohtia: Funktionaalisena suunnittelijana Aalto esimerkiksi teki puhujankopista niin epämukavan (se on todella lähellä seinää), ettei kenenkään kunnanvaltuutetun tehnyt mieli jorista pitkään asioitaan, vaan aika nopeasti piti asiansa sanoa.

Rakennuksen tiiliä ei ole valmistetu teollisesti tehtaassa, vaan ne on ihmisten valamia ja polttamia, sillä Aalto kaipasi rakennuksiin pientä epätäydellisyyttä. Hän ajatteli, että ne kuvastavat kuntalaisia: ihmisissä ja tiilissä on vinoutumia, joitain on poltettu liian paljon, jotkut ovat vähän halkeilleet, mutta aivan kaikkia tarvitaan, jotta homma toimisi.

Tervonen sanoi myös tuossa jutussa, että Aalto ajatteli, että luonto on hienolla tavalla standardoitua – periaatteessa muotoilultaan samanlaista, mutta kun vaikka puiden lehtiä katsoo tarkemmin, ne ovat kaikki erilaisia. Tietynlaiset virheet ovat siksi tärkeitä, että ihmiset tutkitusti viihtyvät paremmin, jos kaikki ei ole teollista ja tehdasmaista, mitä esimekriksi minimalismi usein on: Massiiviset ja tehtaassa esiteollisesti valmistetut suuret kliiniset pinnat saavat ihmiset vieraantumaan tiloista. 

Rakastan tätä kasvien peittämää ikkunaseinää! 

Talo toimi kunnantalona vuosina 1952 - 1993, kunnes Säynätsalo liitettiin osaksi Jyväskylää. Nykyään se on suojeltu kohde, mutta sitä voi ilmeisesti jopa vuokrata. Alakerta toimii kirjastona.

Suosittelen käymään, jos ajelee Keski-Suomessa tänä kesänä. Se avaa kivalla tavalla Aallon arkkitehtuuria.

Aallon arkkitehtuuri jakaa paljon mielipiteitä: toiset ylistävät ja toisten mielestä hänen funktionaalisuus ei lopulta ollut kovinkaan funktionaalista. Itse en tiedä arkkitehtuurista niin paljon, että osaisin sanoa. Hienoa tyypissä on se, että hän teki asioita niin laidasta laitaan: Pompöösejä rakennuksia, kuten Finlanida-talon, mutta myös pientä muotoilua, kuten vaikka ovenkahvoja. 

Suosittelen käymään!

Oletteko käyneet Alvar Aallon rakennuksissa? Mitä tykkäätte?

Säynätsalon kunnantalo Parviaisentie 9, Säynätsalo

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN