Vuokra-asunnolta voi vaatia enemmän kuin vain katon pään päälle
Kaupallinen yhteistyö: RAKLI ry ja Asennemedia
Töölössä Hesperiankadulla on vanhassa talossa uudenveroisia vuokra-asuntoja.
Olen asunut viimeksi vuokralla kymmenisen vuotta sitten, kauniissa kommuunissa Kruununhaassa. Meitä oli kuusi aikuista, joilla kaikilla oli yli 20 neliön huoneet kakluuneineen ja isoine ikkunalautoineen. Keittiö oli vähän isompi, ja siellä joimme iltaisin yhdessä teetä tai viiniä.
Ajattelin jo tuolloin ja ajattelen edelleen: jos asuu vuokralla, kannattaa asua kivasti – jos vain rahat riittävät. Kivasti voi tarkoittaa kaunista asuntoa tai aivan superhyvää sijaintia. Viimeisin vuokra-asuntoni oli sellainen, jota minulla ei olisi kuuna päivänä varaa omistaa. Mutta vuokralaisuus mahdollisti tällaisella sijainnilla asumisen.
Töölön Lumo-kodissa asuvat voivat varailla Lumo-studiota vaikkapa omaksi työtilaksi.
Vuokra-asunnon on syytä olla kiva
Jos nyt muuttaisin vuokralle, vaatisin asunnolta paljon. Huomaan, että kymmenessä vuodessa vuokramarkkinat ovat muuttuneet ja tällä hetkellä jopa Helsingin keskustassa kilpaillaan vuokralaisista. Korona on ajanut monet muuttamaan kauemmas keskustasta ja vuokralaisilla on mahdollisuus vaatia kodiltaan enemmän.
Kiinteistösijoitusyhtiö Kojamossa tämä on huomattu ajat sitten. Ideana on, että ihmiset eivät vuokraa vain seiniä ja kattoja vaan asumista laajasti ajateltuna palveluna.
Pääsin osana tätä Raklin yhteistyötä tutustumaan Kojamon Lumo vuokrakotien konseptiin. Sanna Lyytinen kierrätti minua äskettäin peruskorjatussa ja modernisoidussa töölöläisessä kivilinnassa Eteläisellä Hesperiankadulla.
Nainen naureskelee yksin taloyhtiön pyykkituvassa.
Jakamistalous saapui vuokrakoteihin
Lumo-kodin idea on se, että paitsi että asiakkaalle eli asukkaalle tarjotaan koti, myös monenlaisia muita palveluita.
Esimerkiksi tämän talon asukkaat voivat käyttää tavallista edullisemmin läheisiä 24Rentin yhteiskäyttöautoja. Alakerran pyöräkellarissa taas on sähköpyörä, jota voi lainata vapaasti. Tällaista kaipaisin omaankin asumiseeni.
Moni ei myöskään halua omistaa pesukonetta tai kuivattaa pyykkejään kotona. Talon isännöitsijä Harri Havusela kertoi, että ihmiset eivät enää vuokraa asuntoa, jos taloyhtiössä ei ole pesutupaa – siksi tähänkin oli hankittu juuri useilla tuhansilla euroilla uusi pränikkä kuivuri.
Lumo-kodeissa asuvat voivat ostaa tavallista edullisempaan hintaan esimerkiksi kotisiivousta, asennuspalveluita, muuttopalvelun tai jopa lemmikkipalvelun.
Kävin myös Lumo-studiossa, kalustetussa kaksiossa, jota vuokralaiset voivat varata omaan käyttöönsä, jos vaikka haluaa majoittaa kavereita tai järjestää juhlat.
Vuokra-asumisen helppous tulee esiin siinä, että jos vastaan tulee jotain huoltotarpeita, niin netissä voi tehdä ilmoituksen ja asia hoidetaan heti.
(Tulee mieleen vanhat kunnon Yo-kyläajat! Turun ylioppilaskylässä oli kanssa mahtava huoltosysteemi: Yhtenä kesänä esimerkiksi meidän pihan keinut narisivat ärsyttävästi. Tein vikailmoituksen ja jo iltapäivällä huoltomies oli rasvaamassa ketjuja.)
Minusta kiva yksityiskohta on se, että vuokranantaja maksaa maalit, mikäli vuokralainen haluaa maalata asuntonsa. Idea on, että kodista saa todella tehdä omannäköisen, jotta siinä viihtyisi mahdollisimman pitkään.
Viimeksi kun kodissani oli näin isot ikkunalaudat, asuin vuokralla Kruununhaassa.
Asumispalvelut kehittyvät jatkuvasti
Lumo-kotien palveluita pyritään kehittämään kyselemällä asukkailta, mitä he haluavat. Asioita kokeillaan: täällä oli esimerkiksi käytössä Liiteri-palvelu, jossa sai lainata työkaluja. Vasarat ja sahat pysyivät kuitenkin hyllyssä, joten se lopetettiin.
Tällä hetkellä moniin kohteisiin ollaan lisäämässä postin pakettiautomaattipisteitä. Minuun teki vaikutuksen myös se, että taloissa pyritään tarkoituksella lisäämään yhteisöllisyyttä. Usein nimittäin käy niin, että taloyhtiöissä, joissa on enimmäkseen vuokralaisia, ei tunneta toisia yhtä hyvin kuin omistusasumiseen painottuvissa taloissa.
Moni kuitenkin kaipaa semmoista lämmintä naapurustomeininkiä. Niinpä vuokralaisista on muodostettu Lumo-tiimejä, joille annetaan tietty määräraha vuodessa, jolla voi järjestää juhlia, ostaa pihalle istutukset tai järjestää muuta asukastoimintaa.
Joillain asuinalueilla on tarjolla lemmikkien ulkoilutuspalvelua, toisilla taas asukkaat eivät kaipaa sellaista.
Lumo-koteja onkin tosi monissa eri paikoissa ympäri Suomea, ja ne on pyritty sijoittamaan kaupunkien parhaille paikoille palveluiden ja liikenneyhteyksien äärelle. Osa Lumo-kodeista on tällaisia peruskorjattuja kohteita, osa taas uudisrakennuksia.
Näkymät Hesperian puistoon ovat kauniit.
Ammattimainen rakennusten omistaminen kattaa monenlaista
Tämä on minun ja RAKLI ry:n neljän postaussarjan toinen osa. Ensimmäisessä esittelin Taideyliopiston uutta kampusta ja toisessa Helsinki-Vantaan lentoasemaa.
Minulle entuudestaa tuntematon RAKLI on siis kiinteistöjen ammattimaisten omistajien, kiinteistösijoittajien, toimitilajohdon ja rakennuttajien järjestö.
Seuraavassa postauksessa tutustun Aalto-yliopiston Otaniemen kampusalueeseen uudistuksen alla olevaan Alvar ja Aino Aallon jalanjäljissä. Super kiinnostavaa!
Lue postaussarjan kaksi edellistä osaa osa:
