Vituttelee
Tammikuu ei ole ollut minun kuukauteni. Ei ole sattunut mitään erityisen pahaa, mutta ei kyllä mitään erityisen hyvääkään.
Olen ollut käytännössä koko tammikuun jollain lailla kipeänä. Viime viikolla iski toinen vatsatauti reilun kuukauden sisään (kiersi koko meidän perheen).
En syö enää Runebergin torttuja koskaan. Viime kerralla tälle listalle päätyi juustonaksut (silloin olin ala-asteella).
Hanne lähtee ylihuomenna Espanjaan, ja minä en lähde.
Huono omatunto siitä, kun en joka päivä ehdi pitämään näitä oikomishoidon hammaskalvoja vaadittua 20 tuntia (kun syö tai juo, nämä otetaan pois, ja sitten välillä en saa laitettua takaisin).
Meillä on ollut kotona järjettömän sotkuista. Tänään huusin Tikille, että voisiko hän järjestää vielä pari käytettyä neulaa pyörimään lattioille, niin saataisiin tämä huumeluola-look sinetöityä. (Tänään kyllä sitten onneksi siivottiin, ja nyt näyttää Kunnollisen Keskiluokkisen Kansalaisen Kodilta.)
Haluaisin kattoa The Splittiä, mutta haluaisin kattoa myös Pohjolan lakia (mulla on joku fiksaatio lakidraamoihin). Molempia ei ehdi kattoa!
Siivooja pudotti vahingossa tuon Armi Tevan naaman, ja nyt pitää säätää kaikenlaista vakuutusyhtiön kanssa.
Kävi ilmi, että kun tehtiin 8 vuotta sitten täällä keittiöremontti, remppaukko laittoi liesituulettimen hormiin kiinni. Tämä on johtanut siihen, että meillä on ollut huono sisäilma, kun täällä ei ole oikein kunnolla vaihtunut ilma (meillä on ikkunat huurustunut, ja nyt pyydettiin taloyhtiötä tutkimaan tilanne). Se pitää nyt fiksata ja sitten saadaan homma toimimaan, mutta hirveä vaiva siinäkin!
Joka päivä pitäis keksiä jotain illallista, mutta lapset tykkää enimmäkseen vaan kalapuikoista, hernekeitosta, pinaattipannareista tai makaronilaatikosta. Kaikki muu on yök.
Märkää, loskaa, miksi, oi voi!
Liian vähän aurinkoa.
Olisin tänään halunnut äiti-vauva-joogaan, mutta piti vielä toipua eilisestä pikavatsataudista.
Kyllä mä sitten kuitenkin oikeastaan haluaisin muuttaa isompaan asuntoon, mutta sitten taas, just nyt korot, sähkö, kaikki maksut, rahhoo kuluu, ei uskalla!
Pitäis käydä kampaajalla, mutta jotenkin kampaajalla menee aina joku ihme 4 tuntia (haluaisin värjätä hiukset), ja se on liian pitkä aika tämän kaiken vauva-shown keskellä.
Mulla alkaa olla aika paljon kaikenlaisia työjuttuja (hoitovapaa on alkanut, pitää alkaa taas kyntää kunnolla elantonsa eteen), mutta mussuti mussun, jotenkin tuo vauvan hoitaminen vie aikaa työn tekemiseltä!
Mitäs vielä, ei pal mittään!
