Pitäisikö kenelläkään olla yli 5 miljoonaa euroa?

Aina välillä iskee tämä perustavanlaatuinen ajatus: raha on vain sopimus, joka perustuu niihin sääntöihin, jotka me ihmiset olemme keksineet.Ja koska kyse on ihmisten keksimistä säännöistä, ei mistään Jumalan taivaalta lähettämästä totuudesta tai absoluuttisesta luonnonlaista, niin välillä se sopimus tuntuu aika keinotekoiselta, vähän niin kuin leikiltä.Että nyt tää sais tästä asiasta tämän verran rahaa ja se sais tosta ton verran rahaa.Sopimus perustuu siihen, että tarpeeksi suuri osa ihmisistä hyväksyy sen ja pitää sitä oikeudenmukaisena. Mutta oikeudenmukaisuuskin on tietyllä tapaa sopimus. Yleensä elän elämääni ja arkeani ajattelematta juurikaan sitä, miten oikeudenmukainen tämä systeemi on, joka ympärillemme on rakennettu. Mutta sitten joskus mieleen nousee kiusallisia ajatuksia: miksi tähän sopimukseen kuuluu se, että juuri minulla on tarpeeksi ruokaa ja lämmin koti ja jollakin toisella ei ole varaa edes hyttysverkkoon, joka auttaisi siihen, että malariahyttynen ei tartuttaisi malariaa hänen lapseensa.Heikki Pursiainen kirjoittaa hyvin: "Kehitysmaiden ihmiset eivät ole köyhiä, koska he ovat erilaisia kuin me. He ovat köyhiä, koska kohtaavat erilaiset olosuhteet ja kannustimet kuin me. Tämän voi osoittaa hyvin yksinkertaisella tavalla. Köyhistä rikkaisiin maihin muuttavien ihmisten tuottavuus moninkertaistuu kertaheitolla. Hyvinvointikuilu Meksikon ja Yhdysvaltojen tai Koreoiden välisellä rajalla kertoo samasta asiasta. Kehitysmaiden ihmiset eivät ole köyhiä sen vuoksi, millaisia ovat, vaan pääasiassa sen vuoksi missä he asuvat. "(Olette kaikki väärässä, Tammi 2019)On sattumaa, että on syntynyt juuri tänne Suomeen, missä olosuhteet ja kannustimet tarjoavat mahdollisuudet tämänkaltaiseen rikkauteen.Hehe, minusta on hauskaa, että siteerailen Heikki Pursiaista ja Suvi Auvista samassa blogitekstissä, mutta niinpä minä nyt vain teen, tämä on minun blogini.Kävin nimittäin Suvi Auvisen kanssa superkiinnostavan keskustelun hyväntekeväisyydestä ja rahan lahjoittamisesta. Ensin kävimme tämän keskustleun Rootsissa aamiaisella, sitten jatkoimme sitä Ylen studiossa Pasilassa. Nyt te voitte kuunnella kyseisen keskustelun täältä.Suvi Auvinen kyseenalaistaa vahvasti sen, paljonko varallisuutta ihmisellä ylipäänsä olisi oikeudenmukaista olla."Olen koko aikuisuuteni alun tullut toimeen hyvin vähällä. Ja aina kun rahaa on tullut enemmän, en ole nostanut elintasoani juurikaan. Enää en dyykkaa ruokaa, se on minulle isoin elintasonmuutos. Mutta nyt kun yhtäkkiä minulle jää ylimääräistä rahaa, niin se on uusi tilanne. On aivan no brainer, että sen jälkeen kun olen tyydyttänyt perustarpeeni, niin lahjoitan enemmän hyväntekeväisyyteen."Auvinen on sitä mieltä, että kaikkien pitäisi tehdä näin. Että ihmisten ei yksinkertaisesti tarvitsisi saada enempää rahaa.Vasemmistonuoret vaati hetki sitten varallisuuden verotuksen kiristämistä siten, että kenenkään omaisuuden arvo ei voisi Suomessa nousta yli 5 miljoonan. Tämä herätti tietenkin aika ison vastalauseiden myrskyn ja suurta paheksuntaa.Yksi kysymys, joka tällaisesta ehdotuksesta nousee heti, on se että miksi kukaan tekisi sitten enempää duunia sen jälkeen, kun on saavuttanut sen viisi miljoonaa."Jos suurempi määrä rahaa on motivaattori enemmän työn tekemiseen, niin pliis älä tee enmpää. Ilmastokriisin maailmassa meidän pitäisi joka tapauksessa kuluttaa huomattavasti vähemmän", Auvinen sanoo.Toki tuossa Vasemmistonuorten ehdotuksessa on se ongelma, että rikkaat tietenkin siirtäisivät globaalissa taloudessa varansa muualle, mikäli tällainen verosääntö tulisi Suomeen. Mutta ajatusleikkinä tuo on ihan kiinnostava, että mitä siitä seuraisi, että se olisikin globaali sääntö: että kukaan missään ei saisi omistaa yli 5 miljoonaa euroa.Okei, heti seuraava kysymys on, että miten erotetaan yritykset ja yksityiset henkilöt, mutta jätetään tämä keskustelu johonkin toiseen kahvi- tai viinipöytään.(Ja siis käytännössä tuollaisen säännön toteuttaminen olisi mahdotonta,sillä yleensä ne kenellä on rahaa, on myös valtaa lobbata päättäjiä. Yksi kiinnostava kysymys on sekin, että kuka ja ketkä on nämä meidän yhteist säännöt keksineet.)Kerta toisensa jälkeen on hyvä palata siihen, että se miten asiat ovat nyt, ei tarkoita sitä, että niiden kuuluisi olla niin tai että näin olisi reilua."Ja tässä vaiheessa aina Juhana Vartiaisen pää ilmestyy jostain sanomaan, että tässä on verottajan tilinumero, sinne voi maksaa ylimääräistä veroa jos haluaa. Mutta kun kyse ei ole siitä!" Auvinen sanoo.Hahaha. Okei, en enempää quottaile häntä, tai Heikki Pursiaista, vaan sanon, että kuunnelkaa uusin podcast-jakso. Siinä puhutaan kiinnostavasti hyväntekeväisyydestä ja siitä, mitä on efektiivinen altruismi.Ylen sivuilta voi myös lukea jutun, jossa avataan sitä, mitä hyväntekeväisyysjärjestöjen hallinnointikulut pitävät sisällään. Paljonko esimerkiksi Unicefin lahjoitusvaroista menee hallinnointikuluihin?Illalla insta live kello KAKSKÖNT YKS!