Paras säästövinkkini
Olen sivunnut tätä aihetta jo muutaman kerran, mutta ajattelin vielä kirjoittaa siitä erillisen postauksen.
Minä inhoan typeriä säästövinkkejä. Kaikki sellaiset "tee viikonloppuna iso linssikeitto ja syö sitä pitkin viikkoa", "ota termariin oma kahvi mukaan kotoa, niin säästät kaksi euroa" tai "marjasta omat mustikkasi talveksi" ovat huruhuttua. Ensinnäkin, monissa näissä neuvoissa ihminen maksaa valuutalla, joka on arvokkaampaa kuin raha: omalla ajallaan. Toiseksi, nämä ovat juuri sellaista richplainausta, joilla rikkaat kyykyttävät pienituloisia (koska eivät luultavasti itse noudata tällaisia neuvoja, ainakaan säästösyistä). Kolmanneksi, tuntuu että nämä vinkit on suunnattu ihan idiooteille, kyllähän ihmiset nyt tuollaiset asiat tietää sanomattakin.
Pahinta on, kun joku rikas tulee kertomaan pikavippikierteessä olevalle parikymppiselle, miten ei ehkä kannattaisi juoda energiajuomaa, kun se on niin kallista. No kai nyt se tiedetään! Kun elämänhallinnassa on vähän isompia onelmia, niin siinä ei auta, jos jättää pari Redbullia ostamatta.
Säästövinkit ovat yleisesti ottaen yhtä tympeitä kuin laihdutusvinkit. Ne eivät toimi pidemmän päälle, jos ei ole sisäistä motivaatiota hommaan. Sitä voi vaikka parin kuukauden aikana kiukulla säästää pari tuhatta euroa tai laihduttaa kymmenen kiloa. Kuitenkin, jos ajatuksena on, että suurinpiirtein joka kuukausi jäisi jotain säästöön, näppärät vinkit eivät auta. Ylipäänsä se, jos joutuu ajattelemaan koko ajan ruokaa tai rahaa tekee elämästä kurjaa. Köyhyys on ennen kaikkea sitä, että on pakotettu kelailemaan rahajuttuja päivittäin vastentahtoisesti.
Mun kokemuksen mukaan rahaa alkaa kertyä tilille silloin, saa nautintoa vaikkapa siitä, että on onnistunut säästämään taas seuraavan tasaluvun tililleen (oli kyse sitten satasesta tai kymppitonnista) tai maksamaan opinto- tai asuntolainaa hieman ylimääräistä. Tai ilahtuu, kun tilille tulee jossain kuussa ylimääräisiä satasia extra-työkeikan palkkiona.
Jos näkee säästämisen taustalla jotain tarpeeksi motivoivaa sekä aidosti saavutettavissa olevaa, kuten oman selustan turvaamisen tai vaikka asunnon ostamisen, niin raha-asioiden miettiminen muuttuu kivaksi jutuksi. Jos on päättänyt hankkia 10 000 euron osakesalkun tai sijoitusasunnon ja sitten onnistuu siinä, tulee valtava voimaantumisen tunne: Minä hallitsen itse elämääni. Minä pystyn tähän ihan peruspalkan avulla!
Toisaalta, yksi mun kaveri juuri sanoi, että hän ei saa mitään kiksejä siitä, että rahaa kertyy tilille, joten miksi hän sitten säästäisi rahaa? Hyvä pointti. Jos on tyytyväinen omaan rahatilanteeseensa, niin ei todellakaan tarvitse lähteä suorittamaan mitään säästöprojektia tai muuttamaan kulutustottumuksiaan. Lisäksi pitää tietenkin muistaa, että rahaa voi ylipäänsä kertyä säästöön vain, jos tulot ovat sen verran riittävät, ettei ihminen joudu harkitsemaan jokaista tuotetta ruokakaupassa.
Ennen kaikkea mun paras säästövinkki on: Älä osta mitään turhaa paskaa.
Mä en juurikaan saa iloa satunnaisten esineiden hankkimisesta. Mitä enemmän mulla on tavaraa, sitä enemmän ahdistaa. Usein vaikkapa housujen tai puhelimen ostaminen on pakollinen paha, joka on vain hoidettava. Sen sijaan jos olen harkinnut jotain ostosta pitkään ja vihdoin hankin sen, tulen huippu tuulelle. Olen esimerkiksi edelleen iloinen joka kerta, kun näen meidän Artekin ruokapöydän. Säästettiin sitä varten tovi, harkittiin sen ostamista vielä pidempään ja lopulta mennä päräytettiin ja tilattiin se. Nyt pöytä on ollut meillä jo yli kaksi vuotta, ja mä rakastan edelleen istua sen äärellä oli sitten kyse illanistujaisista tai perus sunnuntai-illan datailusta lapsen mentyä nukkumaan.
Tai kun talvi tulee, ja mä vedän mun megakalliin, mutta edelleen priimakunnossa olevan monta vuotta vanhan Fjällrevenin untuvatakin päälleni, uppoan siihen pehmeyteen ja lämpöön ja onnittelen itseäni erinomaisesta ostoksestani.
On toki useita asioita, joiden ostamisesta tulen hyvälle tuulelle: ruoka-ainekset johonkin herkkuun, hyvä lounas, erinomainen kahvi tai kestävät leikkokukat. Ja kyllä mä fiilistelin taas sunnuntaina sellaista seitsemän euron villakangastakkia, jonka löysin vuosi sitten kirpputorilta. Mutta nämä eivät olekaan mitään turhaa tai tarpeetonta paskaa. (Nyt joku miettii, että mitä se turha skeida sitten on. No, oikeastaan jokainen joutuu määrittelemään sen itse itselleen.)
Ylipäänsä säästövinkkien jakaminen on ankeaa, koska vinkkien jalekija ei yleensä tunne muiden elämäntilannetta. Tästä syystä mä tykkään puhua siitä, millaisia kiksejä minä itse saan rahan säästämisestä ja hallinnoimisesta, miten olen ostanut osakkeita tai miten sain hankittua unelmieni kämpän.
En niinkään halua neuvoa, miten muiden kannattaisi elää tai kuluttaa rahojaan. Sen sijaan ajattelen, että puhuessani raha-asioista ääneen joku voi saada kipinän ja innostuksen raha-asioidensa haltuun ottamiseen.
Mikä on typerin säästövinkki, jonka olette lukeneet?
Kuvat: Raha on musta yhtä herkullinen puheenaihe kuin karkkisushit (joita Sofia ja Sampo tuossa tekivät tupareihinsa)
Lue myös muita rahasarjan postauksia:
Haluan, että tililläni on aina 5000 euroa
En aio jäädä eläkkeelle 35-vuotiaana
Miksi olen alkanut puhua rahasta?
Näin säästin 10 000 euroa vuodessa
Sijoitusstrategiani on laiskuus
JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA // JULIAIHMINEN INSTAGRAMISSA // JULIAIHMINEN YOUTUBESSA // JULIAIHMINEN BLOGLOVINISSA