Neljän päivän työviikko voi olla normaali

TyöTalousHorina

10 Jan

Written By

Ne teistä ketkä lukevat Laura Tähkävuoren blogia, tietävät, että hän on nainen, joka ajattelee paljon. Se on mun mielestä ihanaa. Usein Lauran ajatukset ovat rauhoittavia, pitkälle vietyjä kokonaisuuksia, jotka luettuaan ihminen muistaa tai ymmärtää elämästä jotain olennaista. Tämä on yksi syy, miksi olen aina pitänyt Laurasta. (Tai sen viitisen vuotta, jolloin olen tuntenut hänet.)

Olin myös ihastunut, kun Laura kertoi syyn sille, miksi hän tekee neljän päivän työviikkoa, vaikka työnantaja tarjoaisi viittä päivää:

"Olen sellainen ihminen, joka tarvitsee aikaa ajatella. Tykkään myös tehdä asioita hitaasti."

Ensinnäkin on miltei taianomaista, että joku tietää ja tunnistaa, millainen ihminen hän on. Toiseksi on hienoa, että joku järjestää elämänsä sellaiseksi, että hän kykenee toteuttamaan tätä ihmisyyttään parhaalla mahdollisella tavalla.

Juttelin Lauran kanssa 25 minuutin podcastin verran siitä, miksi hän ja minä teemme molemmat neljän päivän työviikkoa. Tajusimme yhden asian: Asiasta puhutaan termillä "lyhennetty työviikko", mikä tarkoittaa sitä, että yleisesti ajatellaan, on olemassa myös normaali työviikko, joka tarkoittaa viitenä päivänä 7,5 tuntia töitä, ja sitten on jotain normaalista poikkeavaa, tavallista lyhyempää ja se on tämä meidän systeemi, jossa tehdäänkin vähän vähemmän ja tienataan vähän vähemmän.

Mutta kuten Morrissey laulaa: There is no such thing in life as normal. Viiden päivän työviikko ei ole mikään taivaasta tipahtanut totuus, jota meidän olisi orjallisesti joka tilanteessa noudatettava. Itse asiassa yhä suurempi osa ihmisistä tekee työnsä vähän eri tavoin. (Toki ehdottomasti suurin osa suomalaisista tekee edelleen juurikin tuon vaaditun työehtosopimuksen mukaisen 37,5 tuntia viikossa.)

Ja koska viittä päivää pidetään normaalina, suurimmalle osalle ihmisistä lyhyempi työviikko ei ole edes työnantajan puolesta ok, vaikka työntekijä toivoisi tätä. Toisaalta palkat saattavat myös olla sellaisia, että pienemmällä ansiolla ei elätä itseään ja perhettään. Mutta jotkut elättävät. Eräs pienipalkkainen lähihoitaja sanoi, että hän vain päätti järjestää elämänsä sellaiseen uskoon, että lyhennetty työviikko elättää hänet. Vapaa-aika on niin kullan arvoista.

Joka tapauksessa on harmillista, ettei kaikille nelipäiväisyys ole mitenkään mahdollinen. Itselleni taas neljän päivän työviikko on alkanut tuntua normaalilta nyt, kun olen tehnyt sitä kaksi vuotta. Tai oikeastaan kaikenmuotoinen ja mihin aikaan tahansa tehtävä työ on alkanut tuntua normaalilta.

Kuuntele, kun minä ja Laura lietsotaan toisiamme aiheesta yhteiskunnan odotukset ja neljän päivän työviikko (tai kuuden tunnin työpäivä):

Melkein kaikki rahasta -podcastin uusin jakso Yle Areenassa.

Sitten vähän faktaa lyhennetystä työviikosta: Kuinka paljon se oikeasti laskee nettotuloja? Entä eläkettä? Kuka sellaisen voi saada? Mistä eri syistä ihmiset tekevät sitä? Pitää myös ottaa huomioon karu seikka siitä, että suurin osa tekee osa-aikaista ihan vain siksi, etteivät saa kokopäiväistä työtä.