Natsitkin polttivat kirjoja ja blaa blaa blaa
Vaviskaa Hesari, Yle ja muut valtakunnan isot mediat, Aamulehti on tämän hetken game changer. Tajusin tämän jo viime maaliskuussa, kun Women of the World -festareilla Aamulehden päätoimittaja Jussi Tuulensuu oli puhumassa yhdessä paneelissa. Hän mainitsi, että Aamulehdessä pyritään haastattelemaan yhtä lailla naisia kuin miehiäkin. Tällä hetkellä asiaan pitää nimenomaan kiinnittää huomiota, sillä muuten sivut täyttyvät pukumiehistä – koska niin on totuttu tekemään.
Nyt, kun Aamulehti kertoi pyrkivänsä käyttämään sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä, hurrasin entistä enemmän. Lautamies on maallikkotuomari, palomies pelastaja ja uskottu mies pelkästään uskottu. Miehisyyden korostaminen on turhaa, koska näitä hommia tekevät myös naiset. Mikä siisteintä: Aamulehti osoitti tällä, että toimitus aidosti kuuntelee lukijoiden palautetta ja reagoi vikkelään. Ajatus oli nimittäin lähtenyt yksittäisen lukijan palautteesta vain viikkoa aikaisemmin. Juuri näin nykyaikainen media toimii.
Tämä oli postauksen riemuosuus. Nyt seuraa että mitähän v*ttua -osuus. Eiköhän Ylen Sanna Ukkola sitten laittanut taas populistigeneraattorinsa käyntiin, ja samat vanhat jorinat lähtivät tulemaan. Ukkola ihan tosissaan vertaa kielen nykyaikaistamista natsien toimiin toisessa maailmansodassa. Hän kirjoittaa, että "keskiajalla poltettiin noidat, maailmansotien alla kirjat. Nyt liekkeihin heitetään vakiintuneet ammattitermit". Jos tämä ei ole halpaa populismia, niin mikä on?
Tutkija Anu Koivunen (tuo vanha idolini) puki ilmiön niin hyvin sanoiksi Ylen haastattelussa:
"Moni julistaa ensin koko kysymyksen naurettavaksi ja vastustettavaksi. Ihmiset sanovat, että kenenkään ei sovi todellakaan tulla neuvomaan heille, mitä sanoja minä saan käyttää. Eli ensin todistetaan, että asia ei ole tärkeä, ja sitten, että se onkin itselle kauhean tärkeä."
Ukkola itkee blogitekstissään myös perustuslain perään: "Vaikka eduskunnan puhemies on perustuslaissa määrätty tehtävä, sanaa ei saisi käyttää."
Apua! Nythän tässä jo solvataan pyhää perustuslakia, kun ei käytetä puhemies-sanaa. Onneksi JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström näpäytti Ukkolaa oivallisesti.
"Perustuslaissa on useita vanhahtavia termejä, joita on tiedotusvälineissä korvattu tuoreemmilla. Esimerkiksi valtioneuvostoa kutsutaan tiedotusvälineissä usein hallitukseksi."
Kielellä on oikeasti väliä. Se luo meidän ympäröivän maailman ja kertoo, mikä on normaalia ja hyväksyttävää, mikä on ylipäänsä mahdollista. Kielen kautta me samastumme tai olemme samastumatta asioihin. Vanhana suomen kielen opiskelijana on pakko toistaa oppini: Kieli, joka ei muutu, on kuollut kieli.
Muistan, kun Demi-lehdessä lopetettiin (ehkä viitisen vuotta sitten?) tyttöystävä- ja poikaystävä-sanojen käyttäminen. Siitä tuli niin paljon palautetta. "Minä olen ihastunut toiseen tyttöön, en poikaan!" "Minulla on tyttöystvä, miksi jutussa puhutaan pelkästään poikaystävän kanssa riitelemisestä?" Älykkäät ja tarkkanäköiset nuoret pointtasivat epäkohdan, ja niin me toimituksessa päätettin, että kulta, rakas, kumppani tai ihastus ovat erinomaisia sanoja, miksi pitäisi ylläpitää tarpeetonta ja suorastaan valheellista dikotomiaa?
Meillä on suomen kielessä upea sana, hän, ja sanoisin, että jos maailmassa olisi enemmän sellaisia juttuja kuin hän, me eläisimme onnellisempina ja vapaampina.
Onko teidän perusturvallisuutenne järkkynyt nyt, kun Aamulehti ei käytä enää sanaa palomies vaan pelastaja?
(Itse ainakin olen kauhusta kankeana täällä. Kenellä on vastuu? Miten käy lasten?!)
Lue myös:
Pojat ovat poikia tai muuten tulee turmion tie!
Lol näitä lastenvaatteiden sukupuolirooleja
JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA // JULIAIHMINEN INSTAGRAMISSA // JULIAIHMINEN YOUTUBESSA // JULIAIHMINEN BLOGLOVINISSA