Maanpuolustus-kurssilla

Viikko takana valtakunnallista maanpuolustuskurssia. Tähän mennessä kurssi on ollut kaiken etukäteishypen arvoista.

Meitä on kurssilla 49 osallistujaa: yritysmaailmasta, korkeakouluista, eduskunnasta, ministeriöistä, kolmannen sektorin pomoporrasta ja median pomoja. Eli kaikenlaisia yhteiskunnan päättäviä tyyppejä.

Keskustelu on sen mukaista: kun jokainen on alansa huippua, sähköverkoista, ydinaseista tai huoltovarmuudesta keskusteleminen on ihan next level. Itse olen enimmäkseen kirjoittanut kynä sauhuten (tuolla ei ole kellään läppäreitä, vain Maanpuolustuskurssi-vihko ja kuulakärkikynä).

Aina välillä olen kysynyt eri asiantuntijoilta, että miten ilmastokriisi. Aika paljon fokus on nimittäin sotilaallisessa tai hybridiuhassa. Ja ne onkin tämän hetken tärkeitä teemoja. Mutta yhtä lailla halun tietää, että uhkista ehkä eksistentiaalisimpaan, ilmastokriisiin ja luontokatoon, valmistaudutaan jo nyt.

Luentoja on lukuisia päivässä, minkä lisäksi päivittäin vieraillaan kokonaisturvallisuuden kannalta olennaisissa paikoissa. Tähän mennessä ollaan käyty eduskunnassa, ulkoministeriössä ja Upinniemessä. Huomenna vieraillaan mm suojelupoliisissa.

Kiinnostavimpia luentoja ovat musta olleet maa- ja metsätalousministeriön ruokaturva, suorastaan filosofinen esitys eri suurvaltojen ydinasestrategioista sekä Fingridin sähköverkkoesitys. Myös huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta oli niiiin kiinnostava kuulla. (Ruokaa on varattu 6 kuukaudeksi, polttoaineita 9 kuukaudeksi.)

Kaikesta on tullut tunne, että Suomessa todella on varauduttu ja harjoiteltu erilaisten kriisien varalta: luonnonkatastrofeihin, hybridivaikuttamiseen, jopa sotaan. Maailmalta tullaan ottamaan mallia meidän systeemistä.

Olen myös tajunnut, miten tärkeitä muutkin kuin vain valtiolliset tai kunnalliset toimijat ovat kriisinkestävyyden suhteen: isoilla yrityksillä on lain määräämiä velvoitteita, kolmas sektori niin ikään isossa roolissa.

Ja myös yksilöt. Yksilöiden resilienssi on tärkeä. Koska siitä yhteiskunta koostuu, jokaisesta meistä.

Siksi oon alkanut pitää polarisaatiota ja eriarvoistumista yhä isompana uhkana kansakunnalle. Meiän vaan pitää saada ihmisille tunne, että oot mukana ja tärkeä.

On ollut ihanaa kuulla niin paljon kehuja Suomesta. Ja vitsi me ollaan kyl hyviä monessa, ihan oikeasti. Koulutus, digitalisaatio, luottamus yhteiskuntaan.

Mut ennen kaikkea kurssilla kivointa on ihmiset. Whatsapp-ryhmä lauloi myös koko viikonlopun (kurssi on ma—to), ja tuntuu, että täältä saa ihan oikeita ystäviä.