Loggaaja palveluksessanne

Koska Porvoossa oli niin kaunista, mun oli otettava siellä paljon valokuvia. Eräs sympaattinen ja elämäniloinen eläkeläismiekkonen tuli nykimään mua hihasta yhdessä kaupassa.

Mies: Saanko kysyä, mitä varten otat noita valokuvia? Mihin laitat ne?

Minä: No kuule kiitos kysymästä. Minä pidän sellaista lifestyleblogia ja ajattelin laittaa nämä sinne.

Mies: Ohhoh! Tämä on ensimmäinen kerta, kun minä tapaan ihka elävänä tuommoisen loggaajan. Aikamoista!

Minä: Kyllä kyllä.

Mies: Minä olen saanut juuri veronpalautusrahat tilille. Tuli melkein yhtä paljon kuin Nallella. Olen tehnyt 15 vuotta kauppaa Venäjälle ja nyt jäin eläkkeelle. Enkä aio astua Venäjälle enää koskaan!

Minä: Onneksi olkoon, nyt kelpaa.

Mies: Aion tuhlata veronpalautusrahat tähän rouvaani (osoittaa vaimoaan). Lisäksi menemme Helsinkiin syömään lasten ja lastenlasten kanssa.

Minä: Erittäin hyvä idea.

Mies: Sinä kun olet tuollainen loggaaja, niin kerro, minne voisin viedä porukkamme syömään. Johonkin oikein hyvään paikkaan.

Vanhana loggaajana neuvoin joukkion Farangiin. Toivotttavasti saavat pöytävarauksen ja viihtyvät.

Hohhoh, tämä oli ensimmäinen kerta, kun esittäydyn lifestyle-loggaajana jollekin. Sielussani uumoilen, että se mies varmaan vähän piti mua pinnallisena haihattelijana. Mutta silti pidin pintani enkä alkanut selitellä mitään että "kyllä mulla on ihan oikeakin työ". Aattelin, että tällä hetkellä ammatit on sillä lailla murroksessa, että uusia syntyy ja vanhoja kuolee. Sitten uusia paheksutaan ja vanhoja ikävöidään. Ja jossain vaiheessa kaikki alkaa tuntua normaalilta. (En ole kuullut paheksuntaa siitä, että nykyään on semmonen ammatti kuin taksikuski enkä myöskään hevoskärrykuskien ikävöintiä.) 

Toisaalta mä saatan olla myös ahdasmielinen, kun kuvittelen, että se eläkeläismies pitäisi mun touhujani mitenkään sen huonompana (kuin vaikka Venäjän-kauppaa). Ainakin se oli aidosti iloinen tavatessaan ensimmäistä kertaa loggaajan, koska aiemmin hän oli vain lukenut, että sellaisiakin on olemassa.

Ja tämä loggaaja on aina valmis antamaan kahvila-, ravintola- ja näyttelyvinkkejä. (Kuten vaikka tämän postauksen kommenteissa, toivottavasti teillä oli Daadi hauska Helsingin-loma.)

Kuvat: Joulukuussa lattemamalife on muuttunut glögimamalifeksi. Istuskeltiin vauvoinemme päivinemme Porvoon Café Postresissa muutama viikko sitten.