Kun näen johtopussin, ajattelen Mariaa
Sain noin viikko joulun jälkeen ehkä tämän vuoden kivoimman joululahjan: Ystäväni Maria oli ommellut johdoilleni pienen ja sievän pussukan. Se on hyvin yksinkertainen. Suuaukossa on kuminauha, jonka läpi tietokoneen ja puhelimen laturi mahtuvat erinomaisesti.
En todellakaan ollut tiennyt tarvitsevani tällaista johtoupussukkaa, mutta nyt siitä on tullut hetkessä yksi rakkaimmista esineistäni. Eikä pelkästään siksi, etten todellakaan jaksa solmia latureiden johtoja siistiksi paketiksi, mikä tekee niiden repusta kaivamisen kirjojen, papereiden ja läppärin seasta infernaaliseksi.
Suurin syy, miksi tämä johtopussukka aiheuttaa edelleen niin paljon iloa, kun nappaan sen repunpohjalta käteeni on se, että silloin ajattelen joka kerta Mariaa. Tällaisia parhaat lahjat ovat: Niiden antaja on todella ajatellut saajaa, ne tulevat oikeastaan yllätyksenä (minä en todellakaan antanut Marialle mitään joululahjaa) ja niistä on aito käytännön hyöty. Myös se, että lahja on tehty itse, tekee siitä lahjojen aatelia. (Itse en ole sitten yläasteen käsityötuntien jälkeen tehnyt yhtäkään lahjaa käsin kenellekään, mutta ehkä vielä joskus!)
Niin että kiitos johtopussista Maria, se on aivan ihana!
FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN