Kulpu ja muut nerokkaat uudet sanat
Yksi hauska juttu vanhemmuudessa on se, että kun lapsi opettelee puhumaan, myös oma sanavarasto laajenee. Tai sanotaanko ainakin muttuu.
Raisan tytöllä Fridalla on hauska tapa muuttaa joskus y-kirjaimet u-kirjaimiksi. Niinpä se saattaa innoissaan huudella: "Kulpuun!" Mä olen alkanut kutsua kylpyä kulpuksi, koska koko vedellä läträämisen konsepti muuttuu heti ilahduttavammaksi, kun sitä kutsuu noin hauskalla termillä.
Alppu taas aloittaa kaikki sanat p-kirjaimella: Peipää! (leipää) Paitoa! (maitoa) Pinulle! (minulle) Saa nähdä, koska peipä poistuu meidän sanavarastosta, tuskin ainakaan kovin pian.
Lippis (joka on Alpulle nykyään kaikkein rakkain esine) on pippis tai pippiti. Alppu saattaa ensimmäisenä aamulla herätessään alkaa huudella: "Pippis! Pippis!" Mun mielestä on hellyyttävää, että niin pienellä ukkelilla on päässään ihan omia ajatuksia ja mielihaluja. Että joku voi herätä aamulla ja ajatella, että nyt jos vain saisin pippiksen päähäni, niin elämä olisi reilassa.
Tuntuu, että moni sana menee ikään kuin sattumalta Alpun suussa oikein: pupu, pallo ja pusu. Myös näitä kolmea kivaa asiaa Alpulla on tapana pyytää usein.
Onko teillä jotain lapsen perheeseen tuomia uudissanoja käytössä?
Kuvassa: Alppu ja Frida yhdessä kulpussa.
Lue myös:
Sattuu on käyttökelpoinen sana