Lapselle on ihana järjestää pieniä iloja
Luistimet ja kaakao, täydellinen kombo!
Alpun päiväkotiryhmällä on ollut luistelua kerran viikossa tässä tammi–helmikuun ajan. Mukaan on saanut pakata halutessaan lämmintä juomaa.
Olen vähän jopa yllättänyt itseni ja muistanut keittää Alpulle jokaiselle luistelukerralle pikkutermarillisen kaakaota. Hän on sanonut monesti, miten kivaa on juoda kaakaota luistelun jälkeen kentän reunalla.
Veikkaan kuitenkin, että se olen minä, joka saa eniten kiksejä siitä, kun aamulla kuumennan kattilassa maidon, kaadan sen desimittaan, sekoitan kaakaojauheen joukkoon, kaadan termariin ja sujautan termarin Alpun luistinkassiin.
Tulee oikein sellainen vanha kunnon hyvä äiti -fiilis.
Meillä on päiväkotimatkalla upeita lumikasoja, joihin on luonnollisesti kiivettävä. Pyrin toisinaan siihen, että vaikka viedessä on usein kiire, niin paluumatkalla voidaan vähän temppuilla ja ottaa aikaa, jos tulee hyviä leikkejä vastaan.
Yksi vanhemmuuden ihanimpia juttuja on se, kun tulee jatkuvasti tehtyä pieniä kivoja extrahommia lapsille. Sellaisia, jotka jollain tavalla ilahduttavat heidän elämäänsä.
Joskus ne muuttuvat itsestäänselvyyksiksi (vaikkapa se, että arkiaamuisin viemme aina Alpulle aamiaisen sänkyyn – viikonloppuisin sen sijaan syödään juhlavasti ruokapöydässä). Mutta ei se oikeastaan minua haittaa, vaikka lapsi ajattelee, että totta kai hän on ansainnut jonkun vanhemmiltaan saamansa kivan asian toistuvasti.
Sitten on kuitenkin miljoona muuta juttua, joita en jaksa (tai ei ole rahaa tai aikaa) tehdä toistuvasti ja siksi ne säilyvät pakostakin erityishommina ilman, että niitä sen enempää tarvitsee tarkoituksella säännöstellä. Tyyliin: kahvilassa tai vaikka Leikkiluolassa käyminen, koko perheen kanssa yhdessä ravintolaan meneminen, mitä milloinkin.
Vähän kyllä jännittää tuo 2-vuotiaan kiipeäminen 2-metrisen lumikasan päälle.
Kerran yksi tyyppi instassa sanoi minulle, että ei lasta voi hemmotella liikaa. Tämä on ehkä vähän radikaalisti sanottu, mutta oikeastaan olen samaa mieltä.
Juu, voi tehdä niin että ei pidä mitään rajoja ja myöntyy lapsen kaikkiin despoottisimpiin vaatimuksiin siksi, että haluaa loputtomiin välttää konfliktia lapsen kanssa. (Been there done that. Joskus sitä vain on illalla niin väsynyt, että antaa sen katsoa vielä yhden jakson piirrettyjä, vaikka juuri on sovittu että edellinen oli viimeinen. Kerran eräs äiti kertoi, että kun taapero vain huusi ja raivosi keskellä yötä eikä nukkunut ja vaati äitiä tanssimaan, niin hän oli siinä sitten lopulta epätoivon hetkinä laittanut tanssi-show’n pystyyn. Tämä mielikuva nauratti mua valtavasti, koska ymmärrän niin täysin. Jokaiselle tulee näitä hetkiä vastaan, kun oma jaksaminen ei riitä taltuttamaan uhmaisen sekopään tahtoa.)
Ja kyllä, joskus olen aivan hohhoijakkaa, kun olen järjestänyt vaikka mitä kivoja juttuja lapsille ja sitten ne alkavat valittaa Hoplop-ravintola-hauskuus-kimaran jälkeen, kun eivät saa tahtoaan läpi jossain lilliputtiasiassa. “Äiti mulla on ollut niin huono päivä sun kanssa! Sä olet huono äiti!” (Meidän 6-vuotias antaa kaikkensa loukkauksiinsa.)
Useimmiten tällöin vain nauran kyseiselle kohtuuttomuudelle, sillä kommentin osaa laittaa perspektiiviin: tuo on nyt väsynyt kaiken hauskan jälkeen ja haluaa purkaa tunteitaan. (Oletteko huomanneet: Linnanmäellä on aina joku perhe, jonka lapset rääkyvät hysteerisesti, se on sitä kuuluisaa itkua pitkästä ilosta.)
Mutta joskus olen minäkin väsynyt ja se on oivallinen hetki äidin uhriutumiselle: Kaikkeni minä sinulle lapseni annan ja silti vain väninää kuuluu, sinä kiittämätön ja kohtuuton!
Kukkulan kuninkaalliset!
Juuri pienet kivat jutut ovat niitä, jotka tekevät arjesta suloista ja nostavat yhteistä sekä omaa tunnetta siitä, millainen minä olen vanhempana ja varmaankin myös ihan kodin ilmapiiriä.
Kyselin instassa ihmisiltä, mitä kivoja pieniä ylimääräisiä juttuja he silloin tällöin tekevät lapsilleen, ja vastaukset olivat niin ilahduttavia (ja inspiroivia!) että kirjaan niitä tähän ylös muutamia.
Näitä lukiessa tajusin, että meidän äiti teki meille hirveästi tällaisia juttuja silloin kun olin pieni lapsi. Ja tajusin myös toisen jutun: hän tekee edelleen just tämmösiä juttuja minulle, vaikka olen hänen 34-vuotias lapsi.
Ilmeisesti kaiken ikäisiä lapsia voi hemmotella.
Lista kivoista pienistä jutuista, joita vanhemmat tekevät lapselle:
Saatan lapsen kouluun, jotta hän voi kepparoida, ja kävelen kepparin kanssa takaisin
Ostan lapselle mämmiä kaupasta heti kun tulee myyntiin
Käyn monesti peittelemässä illalla, vaikka tytöt on jo 11 ja 13
Puuroon marjanaama
Otan mukaan ruoanlaittoon tai leivontaan
Laitan aamukahvinkeittimen ja puurohiutaleet valmiiksi, kun lapsen (23 v) duuni alkaa 05
Piilotin tänään suklaapalan iltapalaleivän alle
Leikkaan hedelmiä kulhoon kivaan muotoon väli-/iltapalaksi
Lakkaan 12-vuotiaan kynnet
Aamusauna
Kun teini tulee futisharkoista ysin jälkeen kotiin, iltapala on valmiina odottamassa
Viikonlopun iltapalat toteutettuna piknikkinä olkkarin lattialle
Piilotan mini post it -lappuja koululaisten eväisiin, jos heillä on pitkä päivä
Tein olkkarin ikkunan eteen lumiukon tällä viikolla piristämään koronasairaita
Temppurata ja rentoutumishetki huivin alla (MUTTA lopulta ärjyin kuitenkin)
Pieruvitsit
Aarrekartta kotiin tai mökille – aarre voi olla oma rakas lelu tai pieni herkku
Hieron iltaisin lapsen jalkoja
Leikit alulle: esimerkiksi junaradan rakentaminen päiväunten aikana on kova
Lennätän jaloissa lentokoneessa ja teen vakuuttavat viimeiset kuulutukset portille
Kahdenkeskeistä aikaa kaikille kolmelle tarpeen mukaan
Varaan kirjastosta lasten suosikkikirjoja kirjastosta ja haetaan ne yhdessä
Teen majan makkariin, nukkuvat parhaillaan siellä
Laitan lapselle tilille rahaa (hän asuu toisella paikkakunnalla) ja laitan viestiä: Tilaa jotain hyvää ruokaa
Piirrän lapsen seinäkalenteriin kuvia tulevien päivien tapahtumista
Menen mukaan lumileikkeihin
Otetaan pieni makea ruuan päälle, kuten lapsi sanoo: “Äitin ja lapsen herkkujemmasta”
Ostan oman tuorepuristetun appelsiinimehun saunajuomaksi
Leivon pipareita ympäri vuoden
Hain sen eilen katsomaan revontulia, vaikka oli juuri rauhoittunut sänkyyn
Ompelen lasten nukeille ja pehmoille vaatteita, vaikka olis järkevämpiäkin projekteja jonossa
Ehdotan että luetaan Lego-satua, vaikka musta se on hirveää shittiä
Letit märkiin hiuksiin, sillä lapsella on kiharavillitys
Ostan tuoreita vadelmia kaupasta, vaikka ne maksaakin välillä toisen munuaisen
Molemmat vanhemmat hakevat perjantaisin: “Minä tykkään kun on monta hakemassa!”
Annan nukkua vieressä, vaikka itselle jää pieni siivu sängystä ja niskat menee jumiin
Hei kommenteissa saa jatkaa listaa! Aion itse ottaa näistä monta hyvää toteutukseen.
Lue myös postaus parin vuoden takaa, jossa (saman ikäinen) Alppu kiipeilee lumikinosten päällä:
