Aina vain Jurmo
Viime kesänä, elokuun viimeisenä viikonloppuna lähdimme isolla joukolla Jurmoon. Äitini, äbä, täytti 60 vuotta, ja tämä oli hänen juhlamatkansa. (Äbän 50-vuotismatkalle menimme samalla porukalla Riikaan, miinus lapset, joista yhtäkään ei ollut vielä olemassa.)
Meitä oli mukana äbän ja Juhan lisäksi me neljä lasta, puolisot ja lapset. Vuokralla oli kolme mökkiä, ja meillä oli taivaallisen hauska viikonloppu!
Tällä meidän porukalla on jotenkin rento ja hauska olla. Serkukset (joita on tällä hetkellä 3 + 2 + 2) leikkivät niin saumattomasti yhteen, ja me aikuisetkin aika saumattomasti. (Välillä tulee kyllä poliittista vääntöä, onneksi silloin voi aina kysyä: Mitä mieltä olet silakkamarkkinoista?)
Ainakin meitä kaikkia yhdistää paikoin hyvin musta huumori.
Olen käynyt Jurmossa monta kertaa aiemminkin. Mielestäni jokaisen suomalaisen pitäisi käydä Jurmossa vähintään kerran elämässään. Ulkosaariston karu kivinen ja tuulinen saari on niin mielettömän upea. Auringonlaskun tuijottaminen Jurmon kallioilta, jääkautisten kiviröykkiöiden yli käveleminen, kanervikko, kaikki se kauneus.
Tässäpä pieni neuvokkipostaus kaikille, joita Jurmossa käyminen alkaa tämän hehkutuksen jälkeen kiinnostaa:
Jurmossa voi yöpyä sisällä tai ulkona
Mökki Jurmosta kannattaa varata yleensä jopa vuotta aiemmin, mutta ehkä ensi kesäksi sieltä olisi vielä tarjolla jotain. Ne ovat edelleen tosi edullisia, vaikka ovat melkein aina täynnä! Mukaan pitää ottaa omat lakanat tai sitten ne voi vuokrata.
Mökeissä on kesämökkitasoiset keittiön varusteet: jääkaappi, tiskialla, kantovesi läheisestä kaivosta ja ulkohuussi. Omat ruuat kannattaa ottaa mukaan mantereelta, mutta tuolta voi myös tilata aamiaista tai illallista erikseen. Yhdessä mökissä on oma sauna, mutta rantasauna on minusta kivempi. Sitä varataan pienestä varauskirjasta.
Jurmossa on nykyään myös Jurmo Inn, jonka ravintolassa kävimme yhtenä iltana syömässä. Jos on varannut majoituksen, niin tyypit tulevat satamaan hakemaan autolla tai mönkijällä ja peräkärryllä tavarat. Tämä on ihana palvelu etenkin, jos on vaikka viikon ruoat mukana. Inniin ja mökeille kävellään itse kivistä polkua, meillä taisi lasten kanssa mennä 15–20 minuuttia kävelyyn. Pienimmät olivat kantorepussa.
Jurmossa voi myös telttailla, eli monia yöpymisvaihtoehtoja on, eikä mikään ole kovinkaan kallis.
Yhteysalus Jurmoon on ilmainen
Jurmoon pääsee ilmaisella(!) yhteysaluksella Nauvon Pärnäisistä. Aikataulun voi katsoa täältä.
Lauttamatka Baldurilla Jurmoon kestää reilun kolme tuntia, ja alakerran ravintolassa on televisio ja Netflix (vink lapsiperheet) sekä ihan hyvä kotiruokalounas/illallinen.
Jurmosta lautta menee vielä Utöhön, joka on niin ikään upea paikka kaikessa karuudessaan. (Olemme 1990-luvulla laskeneet sen rannalle mammani veljen tuhkat, hän oli merikapteeni.)
Maisemat Baldurin kannelta läpi ulkosaariston ovat ihanat! Etenkin Aspön ja Nötön satamat ovat hirveän kauniit.
Paluumatkalla näimme valtavasti medusoja vedessä löllymässä.
Aiemmin olen aina juopotellut bisseä laivan kannella (ravintolassa on A-oikeudet), mutta nyt tyydyin alkoholittomaan.
Bussilla pääsee nopeammin, autolla ehkä helpommin
Pärnäisten satamaan pääsee joko bussilla (sekä Helsingistä että Turusta) tai sitten omalla autolla – tai pyörällä! Pärnaisten rannassa ihan Baldurin lähtöpaikan vieressä on isot ja ilmaiset parkkipaikat.
Matkalla Paraisilta Nauvoon on lossi, ja kesäviikonloppuisin siihen saattaa olla kovat autojonot, jotka bussit – ja tietenkin pyörät – ohittavat.
Jurmota varten haluamat ruoat voi ostaa joko Paraisilta, jossa on paljon ruokakauppoja (S-market, Lidl) tai sitten lossin jälkeen Nauvon puolelta, jossa sielläkin on ihan ok valikoima. Nauvossa on myös kivoja ravintoloita. Jos esimerkiksi ajaa Helsingistä autolla sinne, Nauvon vierasvenesatamassa kannattaa käydä syömässä. Siitä on vielä pieni ajomatka Pärnaisiin.
Meillä oli elokuussa oma auto, ja paluu sunnuntaina oli aikamoista lossin odottelua. Oli vieläpä elotuliviikonloppu, eli saaristo oli aivan täynnä.
Jurmon salaisuus on saaren kauneus
Mitä Jurmossa sitten voi tehdä? Kaikkea samaa mitä kesämökillä, mutta aivan omanlaisissa maisemissa.
Nauttia luonnosta, vaeltaa pitkin saarta, saunoa, istua iltaa rantakalliolla ja katsella horisonttiin. Lueskella kirjoja mökissä (suosituskirja: Ulla-Maija Lundbergin Jää ja muut ulkosaaristoon sijoittuvat teokset). Syödä pitkään aamupalaa.
Ihan vain olla.
Tuli mieleen julkaista tällainen postaus Jurmosta nyt, kun ajatukset aina välillä vähän jo karkaavat ensi kesään. Suosittelen suuresti tätä, ystävien kesken, lasten kanssa, millä porukalla vain.
Ja se piti vielä sanoa, että Jurmossa tuolla voi ihan yhtä hyvin käydä myös talvella, äitini on viettänyt siellä myös uuttavuotta. Itse en ole vieraillut ulkosaaristossa talvella, mutta haluan vielä joskus.
Sanoisin, etä ehkä kaksi yötä on minimi siinä mielessä, että matka ainakin Helsingistä Jurmoon asti on vähän sellainen kuin ulkomaille menisi. Että ei ihan yhden yön takia jaksa vaivautua.
Jurmon-kävijät, mitä unohdin kertoa paikasta?
Jos nyt oltiin etelässä, niin suosittelen myös pohjoista: