Jouluaattona riemullisna ain
Kymmenen aikuista ja neljä lasta mahtuivat kaikki saman pöydän ääreen isosiskoni Lotan kodissa Turussa: äiti ja Juha, neljä lasta puolisoineen sekä lasten lapset. Jouluaatto oli ihana. Aloitettiin se joulukävelyllä, eli käveltiin aurinkoisessa ilmassa meidän äidin luota Nummelta Kähäriin Lotan luo. Siellä keitettiin glögit ja katsottiin televisiosta joulurauhan julistus. (Otto ja hänen tyttöystävänsä Pao kävivät katsomassa tuon tumpputaputuksiin päättyvän seremonian paikan päältä.)
Joulusauna oli Alpun suosikki, hän eli kuin Hyvissä herroissa, makoili saunassa isossa vannassa ja joi trippiä. Hautausmaakäynti oli tunnelmallinen, kynttilämeri teki jälleen kerran vaikutuksen. Jouluruuat olivat tänä jouluna pelkkää kasvista, mikä toimi erinomaisesti, eikä kenellekään todellakaan jäänyt nälkä.
Me otettiin Tikin kanssa tehtäväksemme tehdä erilaisia hyviä jouludrinkkejä pitkin joulun aikaa. Testattiin muun muassa uutta hittiä; punaviinikaakaota.
Kun talossa oli neljä lasta ikähaitarilla viisi kuukautta – neljä vuotta, jouluaatto oli paitsi pikku töppösten töminää, myös herttaista sekoilua. Yksi kakki kahdet juhlavaatteet pyykkikoriin (selkäkakka ei ole vain vauvavuoden juttu!), toinen ei suostunut syömään muuta kuin graavilohta ja riisipuuroa. Kolmas avasi porukan ensimmäisen lahjan ja ilmoitti: "Juuri tällaista mä en olisi halunnut." (Myöhemmin kävi ilmi, että mumman itse kutomat nukenvaatteet olivat kyllä kivat, mutta väärän väriset.)
Myös joulukuusi kaadettiin kerran ja poskeen otettiin tuolilta iso mustelma. Kaiken kaikkiaan oli ihanaa!
Saatiin ihania lahjoja! Alppu sai esimerkiksi duploja, joulukravatin ja -paidan, kivan seinäprintin ja hirviötohlvelit. Me annettiin sille kaunis kellopeli (johon meidän äiti kommentoi: "Kyllä huomaa että on ensimmäinen lapsi." Ilmeisesti kokenut vanhempi ei osta lapselleen leluja, josta kuuluu järkyttävä ääni. Sain tuta tämän sitten pitkin joulun päiviä.
Minä taas sain talvilenkkeilyvaatteet (juostiin äbän kanssa taas kymppi, me juostaan aina se, kun olen käymässä Turussa), yöpaidan, kissakasvonaamion, unisukat ja skumppaa.
Joulupäivänä siirryttiin koko porukalla meidän äidin luo, ja sama riekkuminen jatkui. Tapaninpäivänä eli eilen kävin vähän humpuuttelemassa vanhojen opiskelukavereiden kanssa Dynamossa. Fanttastista!
Nyt istun junassa matkalla Helsinkiin. Alppunen jäi vielä vuorokaudeksi meidän äidin hoteisiin. Siskoni Lotta lupasi viedä Alpun ja sen lapset Seikkailupuistoon, niille tulee varmasti upea päivä. Mä taas saan vähän kirittyä tuota kirjaporjektia eteenpäin. Välideadline häämöttää paniikinomaisena horisontissa. Illalla mennään Tikin kanssa jonnekin syömään. Mmmmm!
Turun joulu oli taas kerran mahtava! Onneksi rento meininki jatkuu vielä tämän viikon, kun Alppunen lomailee ja minä siinä sivussa.
Rauhaa ja rentoutta myös sinne!
Edelliset joulut on myös hyvin dokumentoitu:
2015: Joulu raskaana on tuskaa