Joukko rakkaita
Ystäväni Lauri Hovi yllätti mut synttäreillä ottamalla potrettikuvia vieraista. Niistä tuli niin mainioita, että ajattelin julkaista ne myös blogissa. Tässä on nimittäin iso joukko mulle tärkeitä ihmisiä, joista on hauska horista pari sanaa. Juhlissa oli muitakin huippuja hahmoja (ja niin on mun elämässänikin), mutta näistä tyypeistä sain Laurilta kuvat, joten antaa palaa.
Maria on Alpun kummitäti, joka asuu naapurissa ja diilaa Alpulle uuden ystävän tässä piakkoin. Maria on mun ja monien uraidoli, mieletön go-getter, mutta ennen kaikkea se on maailman parasta lenkki- ja saunaseuraa. Puhuttavaa riittää!
Marianna (Manne) ja Raisa ovat mun ydinjoukkoa. Mannen niin pitäisi perustaa joku ihmisten vapaa-aikaa parantava yritys, se onnistuu upgreidaamaan kaiken ja antaa parhaat neuvot. ("Alusvaatteet kannattaa aina ostaa Marcs & Spenceriltä." "Tämä ryijy sopisi just teidän olohuoneeseen.")
Raisa on luottohahmo. Se onnistuu nostamaan mun itseluottamuksen pahimpinakin hetkinä ihan vain jo äärimmäisen lakonisella huumorillaan. On myös kuvaavaa, että ystäväni Alinan lapsi kysyi meillä viimeksi kyläillessään: "Missä Alpun toinen äiti on?" ja tarkoitti tällä Raisaa. Eli aika läheisiä ollaan.
Kaisu on semmonen muija, jonka kanssa mennään kahden minuutin kuulumisten vaihtamisen jälkeen todella syvälle elämän pohdintoihin, eli nainen on täyttä kultaa.
Antti on niitä ihmisiä, jotka pursuavat tietoa ja muistavat ihan kaiken. Ja niitä ihmsiä, jotka pilkkaavat toisten murretta matkimalla niitä häpeilemättä.
Mirja on se, ketä mä quottailen täällä blogissa eniten, koska siltä löytyy jokaiseen tilanteeseen ihan älyttömän osuva viisaus tai katsantakanta. Mirja on myös mun feministinen tuki numero yksi. Se on niitä karismaattisia tyyppejä, joihin ihan kaikki ihastuu ja joita tekee sitten mieli hännystellä.
Eeva on eksentrinen hahmo, ja oikeastaan mikään, mitä Eppe tekee tai sanoo, ei enää voi yllättää mua. Ihan mahtava mujer siis.
Pasi on älykkö, jossa parasta on sen musta, musta huumori (ja samalla tarve tehdä maailmasta parempi paikka).
Lotta on mun isosisko ja yksi parhaista ystävistäni, mikä on todella hyvä kombo. Hän on ainoa ihminen maailmassa, kenen kanssa soittelen.
Erkka on yksi kiehtovimmista tyypeistä, kenet olen tavannut. Siinä on sellaista mystiikkaa, jota ei oikein saa purettua. Mutta hää onkin kirjailija.
Kuke on mun entinen kämppis ja semmonen hahmo, että kun vain ajattelen sitä, mua alkaa naurattaa. Mun käsitykseni joensuulaisuudessa tiivistyy tässä yhteiskuntatieteilijä-räppäri-urheilijaukkelissa.
Katrissa on kiinnostavaa sen ristiriitaisuus. Toisaalta se on hirveän kiltti ja muut aina huomioon ottava tyyppi, mutta suloisen kuoren alta paljastuu piinkova älykkö, joka meinasi ala-asteella jäädä luokalleen huonon käytöksensä vuoksi.
Joonas on sosiaalisesti aina viisi askelta muita edellä. Sen huumori on nerokasta ja nopeaa, mutta samalla sellaista, että itselleenkin tulee semmonen olo, että "minäpä olen hauska tyyppi".
Minjan kanssa kun juttelee viisikin minuuttia, tulee sellainen olo, että on sivistynyt ja maailma on taas avautunut vähän lisää. Toisin sanoen, jos päivään mahtuu yksi Minjan tapaaminen, tietää, ettei päivä ole mennyt hukkaan.
Minä!
Paula saa mut muistamaan, ettei elämä ole ikinä niin vakavaa, mutta syvällistä ja antoisaa se on, aivan kuten Paulakin. Paula tietää uskomattomat määrät taidehistoriaa, josta se osaa puhua elävästi ja humoristisesti, joten sen kanssa on siistiä käydä taidenäyttelyissä.
Kastehelmi on esteettisin ihminen, kenet olen tavannut. Sillä on silmää tehdä mistä tahansa hetkestä taidetta. (Lisäksi Kasberissa on semmosta alkuperäistä muumimammahenkeä, eli aina tarvittaessa sen repusta löytyy pullo hyvää rommia tai suklaakonvehti.)
Aino on mun nerokas ja analyyttinen seinä, kenelle voi heitellä ideoita, suunnitelmia ja ajatuksia. Sen sydän on kultaa. Lisäksi se on laittanut mut tekemään kottikärryä ja muita epäinhimillisiä jumppaliikkeitä milloin missäkin.
Mikko on niitä ihmisiä, joiden kanssa tekee mieli keskustella pitkään mistä vain kartuttaakseen omaa yleissivistystään.
Josi eli Tiki on mun elämän tärkein ihminen (Alpun rinnalla). Se lukee taukoamatta ja noin 90 prosenttia tämän blogin intertekstuaalisista viittauksista tulee siltä. Mutta avioliitossa kuuluu jakaa kaikki, niin myös omat ajatukset vaimon blogin käyttöön, hohohohoo. Parasta Josissa on kuitenkin se, että saa munt nauramaan ekana aamulla ja vikana illalla. (Ja suuttumaan pari kertaa siinä välissä.)
Elämälle kiitos, kun olen saanut siihen nämä tyypit!
Katso myös:
JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA // JULIAIHMINEN INSTAGRAMISSA // JULIAIHMINEN YOUTUBESSA // JULIAIHMINEN BLOGLOVINISSA