Tieto lisää toivoa
Kaupallinen yhteistyö: Helen
Tuli jotenkin valtavan toiveikas olo, kun tätä postausta tehdessäni pääsin perehtymään taloyhtiöiden lämmittämiseen ja siinä samalla Helsingin lähivuosien energiaratkaisuihin. Tämä suuri kaupunki ihan oikeasti on tosi hyvässä vauhdissa kohti hiilineutraaliutta!
Suosittelen siis: lue tämä postaus, jos kaipaat juuri nyt valonpilkahduksia tulevaisuuteen. Energiahommat ja taloyhtiöiden lämmittäminen on monestakin syystä mielen päällä erityisesti nyt, ja niihin on oikeasti olemassa hyviä ratkaisuja.
Pyysin reilu viikko sitten instassa teiltä kysymyksiä liittyen lämmitykseen ja energiaan, ja niitä tuli ilahduttavan paljon. Suurin osa pyöri juuri enegrianlähteiden ja maalämmön ympärillä.
Sain Heleniltä aivan huiput asiantuntijat vastaamaan teidän (ja minun) kysymyksiin: Johannes Isohookana on Helenillä maalämmön tuotepäällikkö ja Elias Herva-Koivula taas kaukolämmön tuotepäällikkö, ja heillä on ilahduttavia uutisia.
Mitä korvaavia vaihtoehtoja fossiiliselle energialle on?
Fossiilisen energiantuotannon vaihtoehdot vaihtelevat jonkin verran riippuen siitä, puhutaanko sähköstä vai lämmöstä.
Sähköntuotannossa tuuli- ja aurinkovoima kasvavat nopeasti. Niiden yleistymistä auttaa jo olemassa oleva säädettävä vesivoimakapasiteetti ja hyvät siirtoyhteydet.
Lämmön osalta fossiilista energiaa voidaan korvata joko uusiutuvalla energialla tai hukkalämmön hyödyntämiseen perustuvilla lämmitysratkaisuilla. Uusiutuvia lämmönlähteitä ovat ympäristöstä talteen saatava lämpö kuten maalämpö tai meriveden lämpö. Niiden hyödyntäminen edellyttää usein lämpöpumppuja. Uusiutuvaksi katsotaan myös biopohjaisilla polttoaineilla tuotettu lämpö.
Tätä en itse asiassa tiennyt, mutta Helsingissä Katri Valan puiston alla sijaitsee Helenin lämpöpumppu- ja jäähdytyslaitos. Sinne on rakenteilla maailman suurin lämpöpumppu. Lämpöpumppulaitoksessa tuotetaan hiilineutraalia lämpöä kaukolämpöverkkoon sekä jäähdytystä. Tätä lämpöpumppua hyödynnetään nimenomaan uusiutuvien lämmönlähteiden hyödyntämiseen.
Lisäksi Helenillä on Mustikkamaalla lämpövarasto, joka otetaan käyttöön alkukesästä osaksi Helsingin kaukolämpöjärjestelmää. Lämpöluolat tasaavat kaukolämpöverkon kulutushuippuja ympäri vuoden. Lämpöluolaan voidaan varastoida esimerkiksi jätevesien ja kiinteistöjen hukkalämpöä ja vapauttaa sitä käyttöön tarpeen mukaan.
Erilaisten uusiutuvien energialähteiden lisäksi myös hukkalämmön kierrättäminen on tärkeää. Hukkalämpöä syntyy muun muassa teollisuuden prosesseissa, konesaleissa ja sähköasemilla. Tätä lämpöä ei tietenkään kannata päästää harakoille vaan ohjata takaisin lämpöverkkoon. Hukkalämpö on siis 100 % päästötöntä.
Helen tutkii uusien energialähteiden hyödyntämistä. Käynnissä on hankkeita sekä geotermisen energian että meriveden lämmöntalteenoton hyödyntämiseen osana kaukolämmitystä.
Helen pyrkii korvaamaan myös fossiilisia polttoaineita hyödyntämällä kiinteistökohtaisia lämmönlähteitä. Osa näistä lämmöistä kannattaa käyttää suoraan kiinteistöissä ja ylimääräinen lämpöenergia, jota kiinteistö ei tarvitse, voidaan syöttää takaisin kaukolämpöverkkoon – tämä vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta.
Koska Helen ottaa maalämmön yhdeksi mahdolliseksi lämmitystavaksi valikoimaansa?
Hyviä uutisia! Helen nimittäin tarjoaa maalämpöä jo nyt. Maalämpö on hyvä lämmitysmuoto
joillekin taloyhtiöille ja vauhdittaa hiilineutraalin Helsingin tavoitteita. Helenin asiantuntijat myös auttavat arvioimaan, mikä lämmitysmuoto juuri teidän taloyhtiöllenne sopii parhaiten ja miten taloyhtiö voi saavuttaa sekä säästöjä että pienentää hiilijalanjälkeä.
Lisäksi Helenin valikoimasta löytyy muita lämpöpumppuratkaisuja, kuten esimerkiksi kaukolämmön rinnalle sopiva poistoilmalämpöpumppu, jolla taloyhtiö voi saavuttaa merkittäviä säästöjä.
Riittääkö maalämpö kaikille? Onko maalämpö ikuinen?
Oikein mitoitettuna maalämpöjärjestelmä ja erityisesti maalämpökaivot ovat pitkäaikainen lämmönlähde kiinteistön koko elinkaaren tarpeisiin.
Tiiviillä kaupunkialueella maalämmöllä on kuitenkin rajoitteensa. Kiinteistölle ei voida toteuttaa maalämpökaivoja esimerkiksi maanalaisen kaavarajoitteen vuoksi tai tontti ei yksinään riitä tarvittavien maalämpökaivojen toteuttamiseen.
Helen käyttää ammattimaisia toimijoita maalämpöhankkeissa, ja mitoittaa maalämpöhankkeiden kaivokentän riittävästi. Lisäksi Helen käyttää mitoituksessa simulointia, jotta lämpöä varmasti riittää kiinteistön tarpeisiin.
Tiiviisti rakennetussa kaupungissa suurelle osalle tontteja ei kuitenkaan mahdu niin paljon maalämpökaivoja, että rakennusten tarvitsema lämmöntarve voitaisiin sillä kattaa.
Kaukolämmön etu onkin siinä, että sillä voidaan siirtää lämpöä sinne missä sitä kulloinkin tarvitaan hyvin joustavasti ja tehokkaasti.
Koko Helsingin lämmittämiseen maalämpö yksinään ei siis ole ratkaisu vaan tarvitaan useamman teknologian lämmitysjärjestelmäkokonaisuus, jolla hiilineutraali Helsinki voidaan saavuttaa.
Onko tilanteita, joissa taloyhtiön ei kannata siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön, vaikka siihen olisi mahdollisuus?
Maalämpöön siirtymisessä on monia kriittisiä asioita, jotka pitää ottaa huomioon, jotta investointi on varmasti taloyhtiölle kannattava ja pitkäikäinen. Esimerkiksi ahtailla tonteilla maalämpökaivojen syvyyttä voidaan joutua lisäämään kohtuuttomasti. Ja mitä syvemmälle mennään, sitä enemmän porausten hinta kasvaa saatavaa lämpömäärää kohden.
Hankkeen talouslukujen osalta voi käydä niin, että taloyhtiön kokonaisvastike kasvaakin aiempaan nähden eikä maalämpöinvestointi ole lainkaan hyödyllinen osakkaille.
Helsingin kaupunki on luonut ohjeistuksen, joka mahdollistaa maalämpökaivojen poraamisen myös oman tontin ulkopuolelle, mistä saattaa olla hyötyä joillekin taloyhtiöille.
No, onneksi maalämpö ei todellakaan ole ainoa vaihtoehto, ja Heleniltä löytyy monia lämmitysvaihtoehtoja. Myös se auttaa, että Helenillä on taloyhtiöiden lämmitysdataa, jonka pohjalta voidaan tehdä suositteluja lämmitysvaihtoehdoista.
Esimerkiksi maalämpöön siirtymisen sijaan kaukolämmön tehostaminen poistoilmalämpöpumpulla voi olla järkevin vaihtoehto. Jos teidän taloyhtiössänne pohditaan lämmitysjärjestelmän vaihtoa tai tehostamista, kannattaa vaikka heti olla yhteydessä Heleniin.
Kuinka iso investointi maalämpö on kerrostaloyhtiölle?
Maalämmön investointi riippuu aina taloyhtiöstä. Siihen vaikuttaa muun muassa lämmitysenergian kokonaistarve ja käytettävissä oleva tontti. Tässä pari esimerkkiä ja arviota maalämmön investoinnista:
Kymmenen huoneiston rivitalokohde 380 MWh vuosittaisella lämmitysenergian kulutuksella voisi kustantaa 250 000 €.
Ja erittäin suuri, 115 huoneiston asuinkerrostalo 1100 MWh vuosittaisella lämmitysenergian tarpeella voisi kustantaa 600 000 €.
Helen mahdollistaa taloyhtiöille myös vaihtoehtoisen mallin, jossa taloyhtiön ei tarvitse tehdä alkuinvestointia. Tämän kaltaisessa maalämpöä palveluna -mallissa Helen investoi koko järjestelmän taloyhtiön puolesta ja vastaa järjestelmän toiminnasta sen elinkaaren ajan.
Taloyhtiö maksaa palvelusta kiinteää kuukausimaksua.
Muutetaan uuteen kerrostaloon, jossa on kaukolämpö. Onko tämä vanhanaikaista?
Vaikka kaukolämpöjärjestelmä on ollut olemassa vuosikymmeniä, se ei missään nimessä ole vanhanaikainen. Kaukolämpöverkon hienous perustuu nimittäin sen tehokkuuteen. Verkon
alueella olevat kiinteistöt voidaan kaikki lämmittää tehokkaasti ja ohjata lämpö sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan.
Tämä myös tarkoittaa sitä, että kun Helen luopuu hiilestä kaukolämmön tuotantomuotona, iso osa Helsingistä muuttuu kerralla hiilineutraalimmaksi.
Kaukolämpöverkosto siis mahdollistaa suuren skaalan harppauksen kohti hiilineutraalia Helsinkiä ja tekee ison ilmastoteon kaikkien helsinkiläisten puolesta.
Kaukolämpöverkkoa optimoidaan tekoälyn ja muiden digitaalisten sovellusten avulla, jotka vähentävät hukkaa sekä tehostavat verkon toimintaa. Helenin tavoittelema hajautettu energiantuotanto perustuu useaan hiilineutraaliin tai täysin päästöttömään energianlähteeseen. Kaukolämpöverkko mahdollistaa, että näin tuotettu lämpö jaellaan helsinkiläisiin koteihin.
Tämän lisäksi myös taloyhtiöt voivat itse modernisoida kaukolämpöä. Helenillä on muun muassa tarjolla poistoilmalämpöpumppu, jolla voidaan tehostaa kaukolämmitystä. Poistoilmalämpöpumpulla kerätään taloyhtiön hukkalämmöt talteen ja kierrätetään ne kiinteistön ja veden lämmittämiseen.
Helenillä on myös erillinen Kiinteistövahti-palvelu, jonka avulla huoneistojen lämpötilaa optimoidaan datapohjaisesti ja säästytään ylilämmittämiseltä.
Lisäksi taloyhtiöt ja asukkaat voivat jo nyt valita uusiutuvan kaukolämmön, jolloin lämmön lähteinä käytetään uusiutuvia tai täysin päästöttömiä energiamuotoja.
Kaukolämpöä siis kehitetään jatkuvasti, jotta se pysyy myös jatkossa hiilineutraalin kaupunkilämmittämisen kivijalkana.
Mitä lämmityksen hinnalle on käymässä seuraavaksi? Mitä hinnalle tapahtuu sitten, kun kivihiili loppuu?
Helen kertoi viime vuoden lopulla nopeuttavansa siirtymistä hiilineutraaliin energiantuotantoon: Hanasaaren voimalaitos suljetaan 1.4.2023 ja Salmisaaren hiilivoimala vuotta myöhemmin 1.4.2024.
Helen on siirtymässä vaiheittain hajautettuun lämmöntuotantoon, jossa lämpöä tuotetaan, otetaan talteen ja varastoidaan useassa paikassa päästöttömästi, uusiutuvasti ja toimitusvarmasti.
Kaukolämmön hintapaine laskee, kun Helen luopuu kivihiilestä ja siirtyy uusiutuvaan sekä päästöttömään energiantuotantoon.
Ja tämä on tänä päivänä erityisen lohdullista: huoltovarmuus paranee, kun ulkomaisesta fossiilisesta polttoaineesta luovutaan.
Voita sähköpyörä!
Hei loppuun: pelaa läpi Helenin Totta vai tarua lämmityksestä -peli ja osallistu samalla yli 2000 euron arvoisen sähköpyörän arvontaan. (Siinä on vain 5 kysymystä, eli ei mene pitkään!)
Joku myös kysyi, saako arvontaan osallistua, vaikka asuisi omakotitalossa eikä esim kerrostaloyhtiössä: kyllä saa.
Tässä vielä aiheesta kiinnostuneille Heleniltä hyvää matskua aiheesta:
Taloyhtiölle sopiva lämmitysratkaisu