7+1 asiaa, jotka opin e-Estoniasta

Olin viikonloppuna Tallinnassa toteamassa, että Viro on monissa teknologisissa asioissa Suomea huomattavasti edellä. Enää ei ole kauheasti varaa pitää Viroa ”hassusti puhuvana pikkuveljenä”, tai jos näin haluaa aatella, niin tämä pikkuveli on huomattavasti ketterämpi ja kekseliäämpi versio Suomen byroslaviasta.

Olin Elisa Akatemian järjestämällä opintomatkalla. Se on semmonen Elisan (se operaattori) organisoima teknologiaorientoituneille toimittajille suunnattu ryhmä, joka kokoontuu aika ajoin kuuntelemaan kaikkea kiinnostavaa ja innostavaa tech-juttua. Lähden niistä tilaisuuksista aina ihan inspiratsuunia täynnä, ja aattelin, että nyt voin jakaa teille parhaat palat tältä retkeltä.

Nämä jutut mä opin e-Estoniasta, eli Viron techi-meiningeistä.

Garage48 eli paikallinen startup-sauna oli ihan Tallinnan keskustassa, ja siellä oli rento sisustus ja ölperiä tarjolla.

1. Virossa on eniten menestyneitä startup-yrityksiä suhteessa väkilukuun.

Tiesittekö esimerkiksi, että Skype on on lähtöisin Virosta? Tutustuttiin Tallinnan paikalliseen ”startup-saunaan”, Garage48:iin, jossa oli vähintään yhtä dynaaminen fiilis kuin Otanimenen startup-saunalla.

Matkalla kuultiin monista kiinnostavista startupeista, kuten personoituja anteeksipyyntöjä välittävästä Sorry as a Servicestä, überin haastaja Taxifystä ja valuuttaa halvalla liikuttavasta TransferWisestä (josta mun pitää tehdä vielä joskus oma postaus!).

2. E-kansalaisuus helpottaa bisnestä.

Syksyllä 2014 virolaiset keksi semmosen jutun kuin e-kansalaisuus. Nyt sen on hankkinut jo tuhannet ihmiset ympäri maailmaa. Virossa aikaa ei uhrata niin kamalasti byrokratiaan, vaan siellä tehdään. (Tosin siellä on vain 1,3 miljoonaa asukasta, eli hommat rullaa simppelimmin.)

Kuka tahansa ympäri maailmaa voi anoa Viron e-kansalaisuutta. Kun sen saa, saa e-kansalaisuuskortin, jolla voi esimerkiksi lainata virolaisesta kirjastosta kirjoja tai perustaa Viroon pankkitilin. Suurin hyöty tästä on firmoille, jotka haluavat tehdä bisnestä Virossa, koska se avaa pääsyn maahan. Kuitenkin myös moni tavallinen Virossa paljon matkaava tyyppi on hankkineet e-kansalaisuuden. Mä tai sä voitaisiin hankkia Viron e-kansalaisuus netin kautta kolmessa viikossa (maksaa 50 euroa).

3. Sähköinen henkilökortti eli e-ID helpottaa elämää.

Kaikille virolaisille tarjotaan sähköinen henkilökortti, joka toimii puhelimen avulla. Sitä ei ole pakko ottaa, mutta koska se on tarjottu jengille, ei ole syrjimistä, jos tiettyjä palveluita ei voi saada millään muulla konstilla kuin käyttämällä e-ID:tä. Sillä voi allekirjoittaa dokumentteja, hoitaa pankkijuttuja, matkustaa ilmaiseksi Tallinnassa ja äänestää netin kautta.

Miksei Suomessa ole tällaista?

4. Virolaiset miehet on tyylikkäitä

Hitto ne kaikki julkisen ja yksityisen sektorin miekkelit pukeutuivat hyvin! On puku, mutta siinä on joku hauska pikku twisti, kuten ruudulliset housut tai ”poolokauluspaita”* (en tiedä mikä on oikea termi tälle), ja usein vaatteet on jonkun pienen designerin käsialaa.

Tallinnan e-showroom oli siisti mesta, siellä esiteltiin kaikki sähköiset keksinnöt. Kuvissa X-roadia tekevä Heiko Vainsalu ja e-Recidencyn ohjelmointijohtaja Kalev Pihl.

5. Netin kautta äänestäminen (iVoting) on 16 kertaa halvempaa kuin tavallinen.

Viro on ainoa maa, jossa valtion vaaleissa pystyy äänestämään netin kautta tällä hetkellä. Noin kolmasosa kansasta äänestää sähköisesti. Sen turvallisuutta on kritisoitu paljon, ja meille oli puhumassa tästä Viron talous- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Taavi Kotka (todella karismaattinen hahmo, btw), joka vaikutti melko kyllästyneeltä näihin turvallisuuskritiikkeihin.

Homma toimii siis siten, että äänestyssaitille kirjaudutaan e-ID:n ja pin-koodin avulla. Sitten valitaan ehdokas ja äänestetään. Jujuna on se, että viiden päivän aikana pystyy äänestämään niin monta kertaa kuin haluaa. Jos joku sun kotona pakottaa sut vaikka aseella uhaten äänestämään jotakuta, niin sä voit myöhemmin käydä äänestämässä uudelleen haluamaasi tyyppiä. Vain viimeinen annettu ääni lasketaan. Joku mummeli oli kuulemma äänestänyt 640 kertaa yksissä vaaleissa. Sen kotiin oli lähetetty poliisit, kun epäiltiin että se yrittää häkkää sen systeemin, mutta kävikin ilmi, että se ei vain osannut päättää.

No, kaiketi tätä pidetään vielä liian turvattomana Suomeen, mutta koko ohjelman pystyisi käytännössä kopioimaan Suomeen vaikka saman tien.

6. Perinteiden puuttuminen on kilpailuetu.

Se Taavi Kotka oli joskus sanonut, että kaikki julkisen sektorin järjestelmät pitää uusia 11 vuoden välein, toimi ne tai ei toimineet. Tästä jengi tietenkin suuttui, mutta pointtina oli se, ettei muodostuisi huonoja perinteitä. Viron kilpailuetu on just se, että ne aloitti kaiken sähköisen toiminnan vasta Neuvostoliiton kaaduttua, joten ne pystyi tekemään kaiken puhtaalta pöydältä – toisin kuin Suomessa, jossa on miljoona eri sähköistä ohjelmaa, jotka kaikki pitäisi saada synkronoitua keskenään valtavan hallintohimmelin syövereihin. Siksi esimerkiksi meidän terveydenhuollon potilastietojärjestelmät on niin hiton kankeita.

7. X-road tulee Virosta Suomeen.

Virossa sen nimi on X-road, Suomessa seksikkäästi Palveluväylä. Pointtina on se, että kansalaisten erilaiset tiedot kulkisivat smoothimmin. Viro ja Suomi kehittää tätä yhdessä, mikä on mainio juttu.

Elisan tyypit olivat valkanneet meidän hotlaksi uuden Estoria-hotellin (Virun vieressä), jossa oli niin törkeän hyvät sängyt, että mun oli hyvin vaikea lähteä breikin jälkeen illalliselle.

+1 Meidän baby taitaa fiilistellä startupeja.

Se mellasti ja puski noiden esitysten aikana niin jumalattomasti, että kävi mielessä, josko sillä olisi joku hyvä startup-idea ja se yritti tunkea suoraan mun vatsan läpi pitchaamaan sitä. Luotto hänen bisnesvainuunsa on kova jo nyt (molemmat vanhemmat tämmösiä humanitsi-yhteiskuntatietelijöitä).

Haluaisin vielä kertoa vähän siitä, mitä opin Naton kyberturvallisuusohjelmasta, mutta pakko jättää se seuraavaan kertaan, koska tästä tekstistä taisi tulla nyt vähän pitkä!

Kävin myös leikkaamassa hiukset mun vakkaripaikassa, vanhankaupungin Pikk40-kampaamossa. (Sinne voi varata ajan netistä etukäteen, ja naisten hiustenleikkaus maksaa 26 euroa.)

Tämä teksti saa mut kuulostaamaan siltä kuin olisin ollut jossain tech-herätysjuhlilla. No, semmonen olo mulla vähän onkin. Wow!

Kaiken kaikkiaan ihan huippu reissu, ja pitää vielä erikseen kiittää Elisa Akatemian Taru Jussilaa ja Sanni Jokista sen järjestämisestä. 

*edit: Trendi-lehdestä tultiin heti kertomaan, että kyseessä on kilpikonnakaulus.