Voiko tekoäly ajatella aidon ajatuksen?

onnen algoritmi3.jpg

Kaupallinen yhteistyö: Gummerus

Jos uusi ajatus on tekoälyn muodostama, niin onko se ajatus ollenkaan? Jos tekoäly kehittyy jonain päivänä tietoiseksi itsestään, eli tiedostaa itse olevansa olemassa, niin muuttuuko se olennoksi? Jos näin on, niin millaiset oikeudet tekoälyllä on?

P.Z. Reizin Onnen algoritmi on mainio romaani. Se on kevyt, siinä on paljon huumoria ja juonessa on sopiva määrä romantiikkaa. Mukaansa tempaava kirja laittaa kuitenkin lukijansa kuin ohimennen miettimään tekoälyn tuomia filosofisia kysymyksiä. Vaikka kyse on fiktiosta, eivät kysymykset ole kuitenkaan ihan niin kaukaa haettuja, kuin olisi voinut ajatella vaikka joskus ensimmäisten Terminator-elokuvien aikana.

onnen algoritmi5.jpg

 

Onnen algoritmin lähtötilanne on se, että laboratoriossa suunniteltu ja koulutettu Aiden-niminen tekoäly karkaa salaa nettiin. Romanttisuuteen taipuvainen Aiden rupeaa etsimään emännälleen, Lontoossa asuvalle Jenille uutta kumppania tämän ruman eron jälkeen. (Ja kostamaan mulkvistille exälle esimerkiksi alkamalla tukea tämän rahoilla feminististä hyväntekeväisyyskohdetta.) Seuraa monia herkullisia tilanteita, sillä Jen ei tiedä, että hänen selkänsä takana toimii netissä majaileva tekoäly. Pian käy ilmi, että samasta labrasta on karannut nettiin myös toinen tekoäly, Aisling. Alkaa kiinnostava tapahtumaketju, johon sisältyy romantiikkaa, seksiä ja kunnon draamaa.

Kirjaa lukiessa tiedostaa melkein piinallisen tarkasti, miten koneet voivat vahtia meitä kaikkialla: minulla on mukana melkein aina puhelin, tabletti tai läppäri ja ulkona liikkuessani minua seuraavat lukuisat valvontakamerat. Usein kun tästä puhutaan hieman kauhistellen, ajattelen, että mitä sitten. Mitä väliä, vaikka erilaiset koneet tarkkailevat toimiani miltei koko hereillä oloni ajan? Ketä haittaa, että algoritmi osaa kaupata minulle Facebookissa henkivakuutusta silloin, kun olen googlaillut aihetta (tai jopa puhunut siitä ääneen kaverille)? 

onnen algoritmi4.jpg

Mutta mitä sitten, jos siellä "toisella puolella" onkin jotain ikävää tai pahantahtoista? Mitä jos algoritmit alkavat käyttää tietojansa moraalittomiin tarkoituksiin? Eihän tekoälyllä ole käytännössä moraalia, vai voisiko sillä joskus kuitenkin olla? Ainakin ihminen joutuu ohjelmoimaan sille jonkinlaisia moraalisia päätöksiä. Mitä jos tekoälystä tulee jonain päivänä huomattavasti ihmistä parempi ajattelemaan melkein mitä vain?

Sen me tiedämme, että tekoälyt ovat jo nyt todella älykkäitä. Ne laskevat tehokkaammin kuin ihmiset ja prosessoivat muutenkin tietomääriä valtavalla tahdilla. On myös väitetty, että tekoäly on jo läpäissyt Turingin testin, eli tekoäly on onnistunut vakuuttamaan ihmiset siitä, että se olisikin ihminen eikä ihmisen luoma ohjelma. 

onnen algoritmi2.jpg

Minua on kiehtonut tekoäly populaarikulttuurista aina Terminaattoreista, A.I:sta ja Her-elokuvasta lähtein. Asiaan liittyy nimittäin aina paitsi koneiden pohtiminen, ennen kaikkea ihmisyyden pohtiminen. Ihmisyyden perimmäinen luonne on oikeastaan yksi elämän vaikeimmista kysymyksistä. Aiemmin mietittiin sitä, miten ihminen eroaa eläimestä, nykyään myös sitä, miten ihminen eroaa tekoälystä. Onnen algoritmi ei kuitenkaan ole mikään filosofinen möhkäle, vaan ehtaa kepeää ja romanttista lomalukemista, jonka ahmaisee sukkelaan mukaansa. Antti Aution suomennos on myös miellyttävää luettavaa. Suosittelen!

Tästä Adlibriksen linkistä Onnen algoritmin voi muuten tilata alennushintaan!

 

Tuleeko mieleen jotain muita leffoja tai kirjoja, jotka käsittelisivät kiinnostavalla tavalla tekoälyä?

 

Kuvat: Pyysin Tikiä ottamaan minusta eteerisiä kuvia, joissa "luen nautinnollisesti puistossa lomapäiviä viettäen". Pieni avustaja teki niistä ikävä kyllä vähän liiankin realistisia.

 

Lue myös:

Venäläiset tilikirjani on mainio feministinen dekkari kesälle

 

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

Previous
Previous

Kerroin totuuden sijoittamisesta Maikkarin uutisissa

Next
Next

Paras siivoussääntö: Leikkaa kaikki puoliksi