Vinkit Thaimaa- road trippiin vaavelin kanssa

mae sariang.jpg

mae sariang2.jpg

Onko mitään parempaa matkustamisen muotoa kuin road trippailu? Milloin ihminen voisi tuntea itsensä vapaammaksi kuin hiukset hulmuten (ilmastoinnoin voimasta, sillä ikkunoita ei vauvojen takia avattu), country-musiikin soidessa (joskin kuulokkeista, sillä nukkuvaa beeboa ei herätetä) ja vehreiden maisemien ja kasvillisuusvyöhykkeiden vaihtuessa (joskaan kaikkia niitä ei ehtinyt katsoa, kun välillä piti laulaa hiljaisella äänellä kirkuvan vauvan korvaan epätoivosta ääni soperrellen Minä olen pikkupoika posteljoon)? Mä rakastan-rakastan road trippejä, ja nyt tiedän, automatkailu onnistuu myös Aasiassa. Ja myös vauvan kanssa.

Chiang Maissa tarpeeksi hengattuamme lähdimme Pohjois-Thaimaan road tripille. Mae Hong Son Loop on kuuluisa reitti, jonka varrella on upeat maisemat, paljon pysähdyspaikkoja, muutama hieman isompi kaupunki, jossa yöpyä sekä hiton paljon korvat lukkoon laittavia mäkiä ja mutkia. Esimerkiksi Pain ja Chiang Main välillä on 672 mutkaa, ja siksi Paissa myydäänkin T-paitoja- joissa lukee rinnan kohdalla: "672 curves." Ha ha.

mae hong son.jpg

mae hong son2.jpg

mae hong son12.jpg

Onneksi tiet ovat tosi hyvässä kunnossa, ja vaikka muutamia hasardeja ohitustilanteita nähtiinkin, ajaminen oli melko helppoa. Joskin meillä koko matkan toimi kuskina Pasi, joka tykkää ajamisesta ja ajaakin todella hyvin. Meillä oli jälleen semmonen sääntö (tätä toteutan aina ulkomaisilla road tripeillä), että jos vauhdin määrä alkaa pelottaa, siitä saa huomauttaa kuskille ilman, että kuski saa suuttua. Kyse on kuitenkin omasta (ja nyt myös bebbon) hengestä. No, ei tarvinnut huomauttaa Pasille kertaakaan.

Me vuokrattiin reteästi sellainen 12-paikkainen minibussi. Loppuhinnaksi bensoineen ja krumeluureineen tuli alle 600 e viikolta (teen myöhemmin tarkat laskelmat ja kerron ne teille täällä blogissa). Otettiin vauvoille turvaistuimet (sai harmi kyllä vain naama menosuuntaan päin). Oli erittäin messevää matkustaa niin, että mulla ja Alpulla oli oma penkkirivi käytössä. 

pai.jpg

pai2.jpg

pai3.jpg

Yritettiin matkata aina vauvojen päikkäreiden aikaan, eli lähteä kympiltä, syödä lounas yhdeltä ja sitten kahdesta neljään vielä jatkaa. Ajoa kertyi yhteen päivään maksimissaan viitisen tuntia, yleensä vähemmän. Useimpina päivinä päikkäritaktiikka onnistui, mutta muutaman kerran beebelit olivat hereillä. Ja kun toinen alkoi itkeä, niin alkoi toinenkin. (Yleensä Alppu toimi kuoronjohtajana, that's my boy!) Kun Tikin ystävä oli ollut 1980-luvulla Aasiassa rauhanturvaajien viihdytysjoukoissa, niin nyt minä ja Niina oltiin myös todellinen viihdytysjoukko itsekin. Onneksi leluvarannot olivat mukana. Parhaimmat kiksit vauvelot saivat tyhjästä kaakaotrippipurkista ja pillistä, rapisevasta vesipullosta ja sellaisen hippilaukun (sorruin kuitenkin) hapsuista. (Jotka olivat varmasti täynnä kaiken maailman torjunta-aineita ja ydinjätettä, mutta kun huuto kävi tarpeeksi infernaaliseksi, annoin vauvan imeskellä niitä antaumuksellisesti.)

Välillä elettiin myös reunalla pahemman kerran ja otettiin beebot istuimistaan irti ja imetykseen. Jotenkin sitä vain turvallisuusstandardit laskevat ulkomailla. Toisaalta tuolla maksiminopeudet olivat jotain 60 kislaa tunnissa, yleensä vähemmänkin. En toki sano, etteikö jotain olisi voinut silti käydä. Nyt ei onneksi käynyt. 

Meidän road tripin kohteet olen kertonut jo täällä, mutta ajattelin vielä postailla erikseen Mae Sariangista, Mae Hong Sonista ja Paista, sillä ne olivat todella symppiksiä paikkoja.

pai4.jpg

pai5.jpg

Huomioi Thaimaassa autoa vuokratessa:

Vasemmanpuoleinen liikenne. Jos ei halua vaihdella vaihteita vasurilla, kannattaa ottaa automaattivaihteinen auto (meillä ei ollut)

Vaaditaan kansainvälinen ajokortti. Sen saa tilattua Autoliiton sivujen kautta ja se maksaa 25 e.

Me oltiin tilattu navigaattori, muttei saatu sellaista. Maps.me on kuitenkin tosi hyvä ja kevyt puhelimen karttasovellus, jonka offline-karttojen avulla voi suunnistaa autolla ja jalan. (Käytetään sitä täällä kaikkialla, myös kaupungeissa.)

Thaimaalaista radiota on kiva kuunnella, mutta jos haluaa muuta musaa, esimerkiksi Willie Nelsonin On The Road Againin (klassikko!), niin kannattaa ottaa vanha kunnon cd-levy messiin.

 

Missä päin maailmaa olette itse road trippailleet? Vinkatkaa joku ihana reitti, niin minä tyttö laitan sen mun matkustuslistalle!

 

Kuvassa: Ylimmässä kuvassa pyrin poseeraamaan tyttökalenterimaisesti meidän perheauton edessä. Jotenkin tuo vaavo roikkumassa ei suoranaisesti ole omiaan bringing sexy backissa

 

Thukkasten Thaimaa-kuukausi:

Kuukauden reittisuunnitelma: Ensin pohjoiseen road tripille, sitten etelään rantalomalle

Helsingistä Bangkokiin: 10 tunnin lento vauvan kanssa

Vauva saapuu Bangkokiin

Yllätys Chiang Maissa

Iltabasaarien ilot

 

 

 

Previous
Previous

Tämän halusin tietää imetyksestä, osa 2

Next
Next

Kompleksinen äiti vauvojen värileikissä