Vauva täytti yhden kuukauden

Meidän ihana pieni täytti eilen yhden kuukauden. Jos vertaa Alpun ensimmäiseen kuukauteen, niin tämä on ollut hyvin erilainen: rennompi, lämpimämpi, toimeliaampi. Ihan jo siksikin, että Alppu on helmikuun lapsi, tyttömme taas toukokuun. Mitä tässä ajassa on tapahtunut?Vauva on:kasvanut viisi senttiä pituutta (52 sentistä 57 senttiin).suoristunut (sehän oli ihan käppyrällä syntyessään, kuten niillä on tapana olla).kasvanut 4 300 grammasta 4 700 grammaan.ryhtynyt viettämään hereillä hieman enemmän aikaa kuin neljä viikkoa sitten, joskin edelleen hän nukkuu suurimman osan vuorokaudesta.nukkunut yöt pöyristyttävän hyvin. Yleensä hän herää vain kerran yössä, joskus kahdesti. Vielä kun Alppu nukkuisi yöt läpeensä eikä pelkäisi milloin mitäkin hirviötä, niin olisin paratiisissa (kolmevuotiaan mielikuvituksen kehittymisellä on hintansa). Nytpä siis olen vain paratiisin porteilla, mutten valita, sillä noin hyvin nukkuva vauva on taivaan lahja.saanut isoveljeltään tärkeitä oppeja. Kuten: "Vauvan ei kannata mennä uimaan järveen, koska vauva ei osaa." "Kärpänen on kaunis, katso kärpästä." (Täältä mökiltä, jossa minä nyt istuskelen ja kirjoitan tätä, löytyi yököttävä muovikärpänen, johon Alppu ihastui.)itkenyt yllättävän vähän. Hän taitaa olla aika tyytyväinen elämään. Ei tiedä vielä totuutta!käyttänyt poskeaan tyynynään, nuo posket ovat niin ihanan valtavat!käynyt Vastuullisen sijoittamisen lukupiirissä ja pohdiskellut muun muassa sitä, onko Huhtamäen bisneslogiikka vastuullista ja kestävää.retkeillyt Annan-talolla, Fallkullan kotieläintarhassa, Alppiruusupuistossa, Mustikkamaalla, Hietaniemen hautausmaalla, Helsingin saaristosssa purjeveneellä, Hakaniemen toriaamiaisella, Turussa kattobaarin drinkeillä (jokainen osanottaja sai oman drinkkinsä), erinäisissä puistoissa ja ravintoloissa. Viettänyt täyttä elämää!ottanut vastaan lukuisia eri vieraita, kuten kolmet isovanhempansa ja vanhempiensa ystäviä (kiitos Heini & Aino, Elli, Kaisa, Kata & Ida).tutustunut kaikkiin viiteen kummiinsa.hengaillut paljon serkkujensa kanssa ja osoittanut merkkejä sukulaisrakkaudesta.vastaanottanut jokseenkin rajuja mutta erittäin rakkaudentäytteisiä pusuja ja haleja veljeltään. (Sen sijaan veljeä on kielletty lukuisasti, että siskon yli ei saa hyppiä, vaikka se olisi kuinka hieno temppu.)nukkunut myös silloin, kun isoveli on tullut huutamaan korvan juureen jotain tärkeää informaatiota. Kun veljeä on hyssytelty, tämä on vain hokenut kiukkuisena: ”Mutta minä saan sanoa!”seurannut vierestä, kun isoveli ”pelaa” kymmeniä kertoja Autot-palapelejä (ne ovat olleet nyt todellinen hitti).ulostanut vain kerran sellaisella paineella, että jätöksiä piti korjata lipaston päältä, lattialta, äidin mekosta ja paidasta ja sieltä sun täältä. (D-vitamiinienaloituspäivä, maybe?)tavannut kaksi muuta vauvaa (Ellenin ja Gretan, ihmisten lapsilla on niin ihania nimiä!).saapunut Kaskertaan tänne meidän mökille, paikkaan, josta toivottavasti tulee yhtä tärkeä hänelle kuin se on hänen isoveljelleen ja vanhemmilleen.tehnyt meidän elämästä joka päivä valtavan onnellista, merkityksellistä ja kaunista, ihan vain olemalla olemassa.