Vastuullinen sijoittaminen vaatii perehtymistä
Minulta kysytään usein siitä, miten omat rahansa voisi sijoittaa vastuullisesti.
Tulen tästä aina tosi onnelliseksi, sillä vihdoin tämä ajatus on lyönyt läpi: Sijoittaminen ei ole mitenkään omista arvoista irrallaan olevaa toimintaa, jonka tarkoitus kuuluu olla vain ja ainoastaan voiton tahkominen. Päinvastoin yksityissijoittajan kannattaa ehdottomasti miettiä, minkälaisia asioita hän tukee rahoillaan.
Tämä blogipostaus liittyy Sijoituskaverit-podcastin jaksoon Rahaa ilmastonmuutoksella – teemarahastot
Mutta mennään heti siihen vastaukseen. Kuten on tullut selväksi, olen itse enemmän rahastosijoittaja kuin osakepoimija, sillä sijoittamalla rahastoihin voi taklata riskiä siitä, että laittaa kaikki munat samaan koriin.
Tällä hetkellä esimerkiksi ilmastonmuutokseen jollain tavalla liittyvien yhtiöiden arvo on noussut valtavasti ihan viimeisen vuoden aikana. On kuitenkin tosi vaikea arvioida, että mikä tuulivoimayritys tai kasvisproteiinia kehittelevä yritys on se paras ja menestyvin.
Niinpä olen sijoittanut tiettyjen teemojen rahastoihin, jotta tulen sijoittaneeksi moneen tuulivoima- tai ruokafirmaan. Alat ovat nimittäin jo kovasti kilpailtuja, joten riskiä kannattaa pienentää hajauttamalla.
Miten löytää salkkuunsa vastuullinen rahasto?
Minulla on tapana nykyään antaa muutaman kohdan ohjelista. Käytän esimerkkinä tämänkertaisen Sijoituskaverit-jakson yhteistyökumppaniamme OP:ta.
Selaile palveluntarjoajaltasi – tai googlaile ihan vain netissä – kiinnostavan oloisia rahastoja. Niitä voi löytää vaikkapa hakusanoilla “vastuullinen sijoittaminen”, “ilmasto”, “puhdas vesi”, “puhdas energia” tai ESG.
(ESG tulee sanoista environment eli ympäristö, social eli ihmiset ja työntekijät sekä governance eli hallinto.)Kun löydät jonkun kiinnostavalta vaikuttavan rahaston, niin lue, mikä sen sijoituspolitiikka on. Toisin sanoen: Millä periaatteella kyseinen rahasto sijoittaa? Mitä asioita salkunhoitaja miettii valitessaan rahaston omistuksia?
Katso rahaston suurimmat omistukset. Tämä yleensä kertoo paljon siitä, minkälainen rahasto on.
On myös fiksua katsoa, minkälainen hallinnointipalkkio rahastossa on. Aktiivisissa rahastoissa palkkio on yleensä isompi kuin passiivisissa. Samalla voi katsoa, miten rahasto on historiassa tuottanut. Jos aktiivinen salkunhoitaja tekee hommansa hyvin, on ihan perusteltuakin maksaa rahaston kuluissa vähän enemmän kuin indeksirahastosta.
Kun hyvä rahasto on löytynyt, niin sitten vain merkkaamaan. Itse olen tehnyt niin, että olen ostanut joitain rahastoja kertaostoksina ja toisiin taas kuukausisäästän joka kuu tietyn summan.
Mitä aktiivisen rahaston salkunhoitaja tekee?
Kun olen tutkaillut rahastoja vastuullisuussilmälasit päässä viimeiset vuodet, olen tullut siihen tulokseen, että vastuulliset teemarahastot täyttävät useammin ainakin omat kriteerit sille, mitä oikeasti pidän vastuullisena.
Passiiviset rahastot saattavat seurata jotain yleistä ESG-indeksiä, eli rahastoon tulee automaattisesti satoja yrityksiä – niitä ostetaan rahastoon sen perusteella, mitä indeksiin on aikanaan valittu. Sen sijaan aktiivisissa rahastoissa salkunhoitaja miettii osto- ja myyntipäätöksiä ja pyrkii pysymään kärryillä siitä, miten rahaston yritykset toimivat.
Jos osakerahaston teema on vaikkapa ilmasto, salkunhoitaja voi etsiä tiimeineen vaikkapa energiatehokkuuteen, kierrätykseen tai vesi- ja jätehuoltoon keskittyviä yrityksiä. Sellaisia, jotka osallistuvat taisteluun ilmaston lämpenemistä vastaan.
Jos teemana on puhdas vesi, niin salkunhoitaja etsii vesitoimialaan liittyviä hyvin pärjääviä yrityksiä.
Rahaston teema voi olla myös yleisesti vähähiilisyys, mikä voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että valitaan kaikenlaisilta toimialoilta laajasti yrityksiä, joiden toiminnasta aiheutuu vähän päästöjä.
Salkunhoitajan tehtävä on paitsi ostaa ja myydä, myös omistaa aktiivisesti valitsemiaan yrityksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että salkunhoitaja voi käydä keskustelua yritysjohdon kanssa ja vaatia petrausta tietyissä asioissa, vaikkapa mitä tulee ilmastoon. Lisäksi salkunhoitaja voi äänestää yhtiökokouksissa vastuulliseksi katsomiaan asioista.
Isoilla sijoittajilla on paljon enemmän valtaa kuin peruspulliaisella. Toisin sanoen, jos OP Varainhoito rahastojen salkunhoitajana vaatii yritystä muokkaamaan liiketoimintaa, sillä on paljon enemmän vaikutusta kuin sillä, että vaikkapa minä vaatisin jotain yksittäiseltä firmalta. Jos yhtiö ei kuitenkaan suostu parantamaan toimintaansa, salkunhoitaja voi myydä omistukset pois.
OP:n rahastojen salkunhoidosta vastaava OP Varainhoito poissulkee rahastojen salkuista muun muassa näillä perusteilla: kansainväliset sopimukset kielletyistä aseista, hiiliriski ja kansainväliset normirikkomukset. OP:n poissulkulista on julkinen.
Okei, näistä voisin puhua aivan loputtomiin, mutta en puhu, vaan kehotan kuuntelemaan tämän viikon jakson täältä.
Siinä haastatellaan mm OP:n johtavaa ESG-asiantuntijaa eli vastuullisuuden pääjehu Annika Esono Mannista. Hän teki minuun aivan valtavan vaikutuksen. Annika on ollut Lontoossa töissä tekemässä vastuullisuusanalyysiä, ja hänestä huokuu sellainen maailmanpelastajuus sekä rautainen ammattilaisuus. Juuri tuollaisia tyyppejä finanssimaailmassa pitäisi olla enemmän.
Loppuun vielä disclaimer:
Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Muistathan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy ja sijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki.