Vastuullinen sijoittaminen: Rahastot

22 Nov

Written By

Muistatteko kun keväällä kunniakkaasti lupasin tehdä vastuullisen sijoittamisen postaussarjan? Sain ensimmäisen postauksen tehtyä, mutta sitten kiire vei mennessään. Ensimmäisessä postauksessa puhun vastuullisesta sijoittamisesta yleisesti: mitä se on, mitä tarkoittaa ESG, mikä tekee siitä vähän monimutkaista. Lukekaa se, jos ette ole lukeneet!

Tässä postauksessa ajattelin puhua vastuullisista rahastoista. Niitä nimittäin on olemassa, ja niitä tarjotaan koko ajan enemmän. Ideana on, että rahaston sisältämät yritykset toimivat vastuullisesti ja myös parantavat koko ajan toimintaansa ympäristön, työntekijöiden kohtelun ja hallinnon kannalta (puhutaan ns ESG-kriteereistä: environmental, social, governence). Yleensä rahaston sisältämiä yhtiöitä ESG-reitataan, eli niitä arvoidaan näiden kolmen kohdan mukaan.

Aktiiviset ja passiiviset rahastot

Kaikki rahastot (eivät vain vastuulliset) voidaan karkeasti jakaa aktiivisiin ja passiivisiin. Aktiivista rahastoa hallinnoi salkunhoitaja. Hän miettii, mitä ostetaan ja mitä myydään, missä suhteessa tuotteita kannattaa rahastossa olla ja miten tuotto voitaisiin maksimoida. Passiivisissa taas sijoitetaan aika lailla jonkun ennalta määrätyn säännön mukaan, yleensä indeksin mukaan. Esimerkiksi OMXH25-indeksin mukaan sijoittava rahasto sijoittaa 25 Helsingin vaihdetuimpaan yritykseen. Tällöin tuotto on sitä, mitä indeksin yleistuotto on.

Usein puhutaan siitä, että aktiivinen salkunhoitaja harvoin onnistuu voittamaan vuodesta toiseen indeksin. Aktiivisen rahaston hallinnointikulut ovat kuitenkin yleensä paljon korkeammat kuin passiivisen indeksirahaston - ymmärrettävästi. Kyllä siitä pitääkin maksaa, että korkeasti koulutettu ihminen pohdiskelee työkseen sijoituksia ja ottaa niistä vastuun. Ongelma vain on ollut se, että jos aktiiviset eivät sitten kuitenkaan tuota paremmin kuin passiiviset, niin miksi sijoittaa niihin, kun joutuu maksamaan vain korkeampaa hallinnointikulua turhaan.

Omistamissa passiivisissa rahastoissa hallinnointikulu, eli se prosenttiosuus jonka joudun maksamaan joka vuosi rahaston omistamisesta palkkioksi palveluntarjoajalle, vaihtelee 0 ja 0,3 prosentin välillä. Eli kyse on pienestä summasta. Usein aktiivisissa rahastoissa hallinnointikulu voi olla vaikka 1,5 prosenttia, mikä on jo selvästi isompi. Jos haluatte tietää, miten iso vaikutus kululla on, testatkaa korkoa korolle -laskurilla niin että laitatte 1,5 prosenttia pienemmän tuottosumman laskuriin. Jos vaikka sijoittaa satasen kuussa 25 vuotta 7 prosentin tuotolla tai 5,5 prosentin tuotolla, niin ero on 15 000 euroa. Se on paljon.

Tavallisesti en siis halua, että joudun maksamaan noin paljon palveluntarjoajalleni siitä, että hän hallinnoi sijoituksiani - kun kerran pienemmälläkin kululla pääsee. Mutta. On kuitenkin poikkeus. Olen nimittäin miettinyt paljon näitä vastuullisen rahastosijoittamisen hommia, ja tullut siihen tulokseen, että mikäli salkunhoitajani on valmis näkemään vaivaa ja käyttämään analysointitatojansa siihen, että rahastossa olevat yritykset parantavat toimintaansa ja tätä kautta ehkäisevät ilmastonmuutosta, niin kyllä, silloin olen valmis maksamaan tästä palvelusta.

Passiiviset rahastot vain poissulkevat tai sijoittavat ESG-reittauksen mukaan

Kuten kirjassani mainitsin, on olemassa myös vastuulliseksi määriteltäviä passiivisia ETF-rahastoja, ja näissä kulut ovat pieniä. Sijoitan kahteen tällaiseen. Minulla sattuu olemaan arvo-osuustili Nordnetissä, mutta tämän saman homman voi tehdä minkä tahansa rahasto/osakevälittäjän kautta. Nordnet on tarjonnut maaliskuusta saakka mahdollisuuden kuukausisäästää kuluttomasti neljään vastuulliseksi määriteltyyn etf-rahastoon (niin että vain itse rahastolle tarvitsee maksaa kuluja, muttei Nordnetille).

Minäpä otin syyniin yhden tällaisen rahaston. Kirjassani kerron, että rahastonsyynäysproseduuri voi olla piensijoittajalle vaikka tällainen:

1. Kun löydät hyvältä vaikuttavan rahaston, lue sen tuoteseloste: Millä perusteella rahaston salkkuun on valittu kyseiset yritykset? Mikä tekee rahastosta vastuullisen?

2. Katso konepellin alle: Mitä kaikkia yrityksiä ja toimialoja rahasto ylipäätään pitää sisällään? Entä miten rahaston salkunhoitaja tarkkailee rahastossa olevia yrityksiä?

3. Tämän jälkeen voit vielä tehdä niin sanotun pistokokeen ja poimia kyseisestä rahastosta yhden yrityksen. Katso vaikka yrityksen sivuilta sen vastuullisuusraportti: mitä vastuullisuusriskejä kyseinen yritys pitää sisällään?

4. Mieti, täyttääkö rahasto sinun kriteerisi vastuullisuudesta. Jos, niin ala ostaa.

Katsoin näistä ensimmäisen, tällaisen sanahirviön kuin iShares MSCI Europe SRI UCITS ETF. Kiitos tästä nimestä. Kyseessä on siis BlackRock-nimisen yrityksen kokoama rahasto, joka pitää sisällään eurooppalaisia yrityksiä, joiden ESG-luokitus on "yli määritellyn tason". Se, mitä tämä tarkoittaa, on tietenkin vähän epäselvää.

Nyt seuraa tiukkaa tekstiä, bear with me:

(Tai skipatkaa kaksi seuraavaa kappaletta ja jatkataa sen jälkeen.)

Tämä rahasto kertoo toimivansa niin, että aluksi pois suljetaan yhtiöt, jotka indeksinhoitaja katsoo kiistanalaisten aseiden, siviilikäyttöön tarkoitettujen ampuma-aseiden, ydinvoiman tai tupakan tuottajiksi tai jotka saavat myyntituloja geneettisesti muunnelluista kasveista (paitsi jos kyseessä on puhtaasti tutkimus- ja kehitystyö) tai jos niiden liiketoimintaan kuuluu seuraavia asioita enemmän kuin indeksinhoitajan määrittelemät kynnysarvot sallivat: alkoholintuotanto, uhkapelit tai niiden tuki, tupakan jakelu ja vähittäiskauppa, siviilikäyttöön tarkoitettujen ampuma-aseiden jälleenmyynti, ydinvoimateollisuuden alihankinta ja aikuisviihteen tuotanto.

Indeksinhoitaja luokittelee jäljelle jäävät yhtiöt sen perusteella, kuinka hyvin ne pystyvät hallitsemaan ESG-asioihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Luokitus ratkaisee kelpuutetaanko yhtiö mukaan indeksiin. Sellaiset yhtiöt suljetaan pois, joiden toiminta on niin kiistanalaista, että se vaikuttaa niiden liiketoiminnan tai tuotteiden ja palveluiden ESG-uskottavuuteen. Vertailuindeksi pyrkii kattamaan kumulatiivisesti 25 % MSCI Europe Index -indeksin kunkin GICS-toimialaluokituksen sektorin vapaasti vaihdettavasta markkina-arvosta, mikäli kullakin sektorilla on riittävästi kriteerit täyttäviä yhtiöitä. Osatekijät painotetaan vapaasti vaihdettavan markkinapääoman perusteella. Vapaasti vaihdettavalla tarkoitetaan, että vertailuindeksin laskemiseen käytetään vain kansainvälisille sijoittajille saatavilla olevia osakkeita, ei kaikkia yhtiön liikkeeseen laskemia osakkeita. Vapaasti vaihdettava markkinapääoma on yrityksen yhden osakkeen hinta kerrottuna kansainvälisille sijoittajille saatavilla olevien osakkeiden määrällä.

Summa summarum: rahasto on poissulkenut kaikenlaista skeidaa ulos ja ostaa ok:t ESG-arvosanat saaneita yrityksiä.

Etsin BlackRockin sivuilta voi kyseisen rahaston ja "kurkistin rahaston konepellin alle" (milloin musta tuli tämä ihminen, joka käyttää samoja vertauskuvia kuin Turun YTHS:n gynekologi?) ja katsoin, millaista kamaa rahasto pitää sisällään. Suurimmista osuuksista lötyyy Vodafonea, Unileveria, Lorealia... Aika tällaisia perus firmoja, joista ei nyt suoranaisesti voi sanoa, että ne edistäisivät hyviäa asioita maailmassa. Tässä kohdassa sijoittaja jää vähän tyhjän päälle. Mikä tekee vaikkapa Lorealista vastuullisen yrityksen?

No kokeillaan, löytyisikö Lorkun saitilta jotain vastuullisuusraporttia? Tässä vaiheessa minä yllätyin. Googlaamalla "loreal vastuullisuus", löysin tiedon, että Lorkku on rankattu peräti vastuullisimmaksi yritykseksi Newsweekin Green Rankingissa. Jos googlaa "l'oreal sustainability report", löytyy vuodelta 2016 suhteellisen kattava raportti. Ilahduttavaa on, että rapsassa ei vain kehuta, vaan puhutaan myös riskeistä (sivulla 26), joihin kuuluu esimerkiksi eläinten hyvinvointi.

Mutta no, eipä vielä innostuta Lorealin pyhyydestä. Jos katsoo, mitä riippumaton Finnwatch on kirjoitanut yrityksestä viime aikoina, niin ei ilahduta. Organisaation mukaan Loreal ei mainitse raportissaan riskinä mica-kiilteen käyttämistä, jolla saadaan meikkeihin hehkua. Neljäsosa maailman micasta tulee Koillis-Intiasta, jossa noin 20 000 lapsen arvioideen työskentelevän sadoissa mica-kaivoksissa. Mutta tämä on vain olemassa oleva riski, ei fakta!

No, minä siis sijoitan tuohon ESG-reitattuun passiiviseen rahastoon, sen kulut ovat niin pienet ja se läpäisee oman seulani (näissä jokainen ihan itse voi päättää, mikä läpäisee). Olen sitä mieltä, että mieluummin ostan etf-rahastoa, jonka agenda on sijoittaa ESG-analyysissä menestyneisiin yrityksiin kuin rahastoa, jossa vastuullisuus ei kiinnosta tuon taivaallista. Tämä on kuitenkin signaali sekä yrityksille että rahastojen salkunhoitajille, että sijoittajia kiinnostaa sosiaalinen, ekologinen ja hallinnollinen vastuu. Haluan, että suuret yritykset parantavat toimintaansa ja pyrkivät koko ajan parempaan, ja haluan, että he tietävät, että haluan tätä.

Aktiiviset rahastot pyrkivät aktiiviseen maailman parannukseen

Mietin kuitenkin, että haluaisin tämän lisäksi sijoittaa myös sellaiseen rahastoon, jonka salkunhoitaja pyrkii päätöksillään siihen, että firmat oikeasti petraisivat ja ilmastonmuutosta ehkäistäisiin aktiivisesti. Juttelin Finsifin puheenjohtajan ja S-ryhmän vastuullisen sijottamisen johtajana toimivan Mika Leskisen kanssa, ja hän kertoi, että aktiivisia rahastoja hoidetaan niin, että omistaja äänestää tiettyjen vastuullisten periaatteiden mukaan omistamiensa yhtiöiden yhtiökokouksessa. Okei, tämä rahastonhoitaja itse ei lentele ympäri maailmaa äänestelemässä, vaan hän ostaa tietyltä palveluntarjoajalta a) analyysin siitä, millaisista asioista kokoyksessa päätetään ja b) mitä kannattaisi äänestää ja c) palveluntarjoaja äänestää hänen puolestaan.

Tällaisia aktiivisia teemarahastoja löytyy nykyään miltei joka pankista. Minä en ole perehtynyt niihin vielä kunnolla, ja se onkin seuraava projektini: Löytää aktiivinen rahasto, joka edistää sellaisia arvoja (eli luultavasti joku ympäristöpainotteinen rahasto), joka vastaa omia arvojani.

Kelasin tutkailla suomalaisten pankkien aktiivisia vastuullisia rahastoja, niitä perustetaan lisää koko ajan - juuri siksi, että sijoittajat ovat alkaneet pitää aiheesta meteliä ja ennen kaikkea: ovat valmiita laittamaan rahaansa niihin.

Ja nyt, hyvät ystävät, on torstain podcastsuosituksen aika!

Kuuntele Melkein kaikki rahasta -podcastin vastuullisen sijoittamisen jakso.

Lupaan että se ei ole yhtä puiseva kuin tämä teksti. (Nauhoitettiin se Kaisa Kuritun kanssa iltapäivällä ja molemmat alkoivat olla jo aika iloluontoisella tuulella, eli semmosta öhöhöhöhö-läppää on luvassa.)