Top 5 luetuinta juttua tänä vuonna
Jos Hesarikin tekee näitä listauksia luetuimmista jutuistaan, niin miksi minä jäisin kakkoseksi!
Google Analyticsin mukaan tähän mennessä tänä vuonna blogissani on käyty 1 525 626 kertaa. Puolitoista miljoonaa! Huh! Kävijöitä taas on ollut 251 148 kappaletta, mikä on sekin aika siisti määrä. Kävijöistä puolet ovat 25-34-vuotiaita (50,03 %), seuraavaksi suurin kävijäryhmä on 35-44-voutiaat (19,88 %) ja kolmanneksi suurin 18-24-vuotiaat (14,52 %). Googlen mukaan naisia kävijöistä on 83,7 % ja miehiä 16,3 %.
Sitten niihin suosituimpiin postauksiin:
Tämä postaus on hitti vuodesta toisen. (Se on kirjoitettu vuonna 2016.) Koen tästä hienoista huonoa omaatuntoa, sillä nyt, kun kolmen vuoden kokemuksella katson listaa siitä, mitä lapselle kannattaisi hankkia ennen tämän syntymää, niin se lista olisi paljon lyhyempi. Tuossa on paljon sellaista kamaa, mitä en itse ole tarvinnut. (Lapsellani ei ole esimerkiksi koskaan ollut jalassa sukkahousuja.)
Niinpä pyhä suunnitelmani on päivittää täydellinen lista sellaiseksi, jota itse pidän täydellisenä. Nythän tuo on useiden äitien kautta kiertänyt lista, jossa on monenlaisia lisäyksiä ja kommentteja.
2. Näin säästin kymppitonnin vuodessa
Ah, tämäkään ei ole vuoden 2018 satoa, vaan postaus on kirjoitettu toukokuussa 2017. Aihe on kuitenkin ikivihreä. Nykyään paras säästövinkkini on, että älä osta mitään turhaa paskaa.
3. Sijoitusstrategiani on laiskuus
Ilahduttavaa, miten paljon sijoittaminen kiinnostaa. Tämänkin vuodelta 2017 peräisin olevan postauksen on käynyt lukemassa tänä vuonna yli 10 000 ihmistä.
Olen muuten saanut paljon kyselyitä siitä, miten sijoittajan kannattaa nyt reagoida kurssien laskuun ja niin kutsuttuun karhumarkkinaan, eli siihen, että laskua on vain luvassa. Koska oma sijoitushorisonttini on noin 20-40 vuotta, minä suhtaudun aiheeseen samalla tavalla kuin Merja Mähkä. Osakkeet ovat nyt niin sanotussa alennusmyynnissä, eli niiden ostaminen on kannattavampaa kuin niin sanotun härkämarkkinan (kurssinousu) aikana. Strategiani pitää: sijoitan edelleen 300 euroa kuukaudessa kolmeen eri rahastoon (yksi indeksi- ja kaksi etf-rahastoa). Luultavasti ostan taas jossain vaiheessa myös suoria osakkeita, minulla on tätä varten käteistä varattuna.
Sijoittamiseen kuuluu se, että välillä kurssit putoavat huimasti, sitten ne taas nousevat. En ole niin taitava pörssihai, että minun kannattaisi suuresti ostaa ja myydä, sen sijaan ostan joka kuukausi, jolloin välillä ostan kalliilla, välillä halvalla. Lopputulos on luultavasti sellainen, että minä voitan.
4. Aion kerätä puoli miljoonaa euroa
Ah, mitä tämä on?! Kaikki luetuimmat postaukseni ovat edellisvuosilta. Enkö ole tänä vuonna saanut mitään kiinnostavaa aikaiseksi? Oli miten oli, on kivaa, että korkoa korolle -ilmiö on niin ikään kiinnostanut ihmisiä. On syytäkin kiinnostaa!
Hahaha, tästä huomaa, miten sekalainen tämä blogini sisältö on. Välillä puhutaan tiukasti sijoittamisesta, välillä tuskailen sen kanssa, miten on tullut otettua ölperiä ennen plussan tekemistä. Raskauspostaussarja on vuodelta 2015, mutta sekin säilyy kestosuosikkina. Tämä on kiva kuulla!
No, mitkä ovat sitten tänä vuonna kirjoitettuja suosituimpia juttuja? Otetaan nekin nyt tähän vielä, muuten tämä menee ihan ikivanhojen muisteluksi.
1. Miltä tuntuu paskamyrskyn silmässä? Paskalta
Viime keväänä Lilyn Iida sai aika paljon shaissea niskaansa liittyen siihen, että hän oli harrastanut esiaviollista seksiä ja kertonut asiasta! Tämä oli niin käsittämätöntä sovinismia ja tekopyhyyttä, että siitä nousi oikea kansanliike, ja moni muukin kertoi, miltä tuntuu, kun tuntemattomat ihmiset alkavat lähettää netissä sontaa. Oma kokemukseni oli aika traumaattinen, enkä enää koskaan halua joutua tuollaisen paskamyrskyn silmään.
Tähän mennessä oma lapseni on ollut hyvin edullinen. En juuri ostele sille muuta kuin pullaa kahvilasta ja välillä jonkun haalarin. Joululahjaksikaan me ei annettu Alpulle yhtään mitään. Ei se osannut kaivata, kun kaikenlaista huttilullia tuli muualta niin paljon.
Palataan tähän aiheeseen parin vuoden päästä, kun se osaa kaivata jotain.
3. Elämäni yksinäisimmät viisi kuukautta
Kerroin, miltä tuntuu muuttaa uuteen kaupunkiin niin, ettei tunne paikasta juuri ketään. Aika kurjalta. Blogipostaus poiki myös yhden lehtijutun, jonka kirjoitin Kotivinkkiin. Meilläkotona-sivulta löytyvässä jutussa kerron tuosta ajanjaksosta vielä enemmän ja haastattelen aiheesta myös asiantuntijaa Siirtolaisuusinstituutista.
4. 2300 euroa on liian pieni palkka lastentarhanopettajalle
Edelleen ärsyttää aivan järjettömästi, että Suomessa on monia päiväkoteja (esimerkiksi Alpun serkun päiväkoti Tampereella), jonne ei vain saada rekryttyä pätevää lastentarhanopettajaa. Kun palkat ovat niin pienet, korkeastikoulutetut ihmiset hakeutuvat muualle. Tämän pitäisi olla aivan selkeä signaali siitä, että palkkoja pitää nostaa. (Onneksi niitä on nyt kyllä vähän nostettukin pk-seudulla, käsittääkseni.) Tämä on myös hyvin sukupuolitettu juttu: Julkisen puolen insinööreille kyllä pystytään maksamaan kilpailukykyistä palkkaa (miesvaltainen ala), kun taas julkisen puolen lastentarhanopettajille ei (naisvaltainen ala).
Keväällä minua alkoi erityisesti häiritä se, miten on ok kertoa ylpeänä "siivonneensa haitalliset ihmiset elämästään". Olen tietenkin sitä mieltä, ettei kannata hengailla sellaisten tyyppien kanssa, jotka haluavat tai aiheuttavat minulle pahaa mieltä tai yleisesti ottaen meillä ei erityisemmin klikkaa. En minä ole kenenkään ystävä hyväntekeväisyydestä.
Sen sijaan tilanne, jossa jollain ystävällä on vaikka vaikea kausi, ei tarkoita sitä, että hänet voisi hyljätä, koska "hän on vähän raskas ja valittaa". Ja ylipäänsä ajatus, että ihmisiä voisi konmarittaa tai jaotella, että kenestä on minulle nyt iloa ja kenestä ei, ei ole kovinkaan ketsävä ajatus. Mitäs sitten, kun itselle käy paskasti, kuka sitten jaksaa kuunnella valitusta?
Mutta hei, nyt kysyisinkin teiltä ensi vuotta silmällä pitäen:
Millaisista aiheista tykkäisitte lukea? Voi ehdottaa vaikka jotain teemaa (lapset, raha, työ) tai sitten yksityiskohtaisemmin jotain aihetta!
Kuvassa: Tänä vuonna olen paitsi kirjoittanut blogia, myös käynyt ahkerammin kuin koskaan kahvilassa ystävien kanssa ja yksin. Suosittelen muun muassa kuvassa näkyvää punavuorelaista Andante-kahvilaa.
FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN