Taikatalvi Didrichenin museolla: Karoliina Hellbergin lumoava näyttely

karoliina hellberg.jpg

Jos haluat viettää aivan täydellisen päivän Helsingissä, niin suosittelen seuraavaa: Suuntaa ensin kahvila Torpanrannalle lounaalle tai iltapäiväkahville Munkkiniemeen. Jos päivä on aurinkoinen, kuten pari viikkoa sitten sunnuntaina oli, näkymät merelle ovat upeat. 

Tämän jälkeen käpystä 25 minuuttia Kalastajantorpan ohi kohti Didrichsenin taidemuseota. Tuota yhtä Helsingin kauneimmista paikoista.

karoliina hellberg2.jpg

karoliina hellberg3.jpg

Tällä hetkellä Didrichsenissä on esillä Helsingissä asuvan kuvataiteilija Karoliina Hellbergin (s. 1987, hyvä vuosikerta!) maalauksia. Muutamilla ystävilläni on niitä seinällään, ja olen aina pitänyt niitä lumoavina. 

Hellberg kuvaa boheemeja värikkäitä huoneita, rönsyileviä kukkia ja tuikeita ihmisiä. Hänellä on hyvin tunnistettava tyyli, vähän mystinen ja unenomainen, mutta samalla raikas ja ilahduttava.

karoliina hellberg4.jpg

karoliina hellberg5.jpg

Hellberg on valittu Didrichsenin Pro Arte -tunnustuksen saajaksi (valitaan parin vuoden välein), ja tunnustukseen kuuluu muun muassa yksityisnäyttely museossa. Se on esillä 5.5. saakka, mutta kehotan siksi käymään jo nyt, että jotenkin nuo teokset yhdistettynä museon suuriin ikkunoihin ja valtavaan lumimassaan sopivat älyttömän hyvin yhteen. Lumen pehmeys ja hiljaisuus tuo huutaviin väreihin tunnelmallisen kontrastin.

Tosin aivan varmasti nämä teokset heräävät omalla tavallaan myös henkiin silloin, kun kevät alkaa puhjeta pikkuhiljaa.

karoliina hellberg6.jpg

karoliina hellberg7.jpg

Ylipäänsä tuo Didrichsenin museo on sellainen, että siellä kannattaisi käydä vähintään pari kertaa vuodessa. Ihan pelkkä rakennus, vuonna 1958 Marie-Louise ja Gunnar Didrichenin koti Villa Didrichsen, on käymisen aroinen. Kuusi vuotta myöhemmin siihen rakennettiin oma näyttelysiipi, ja arkkitehtuuriltaan paikka edustaa modernismia, jossa "näkyvät betonibrutalismin vaikutteet".

Paikka sijaitsee Helsingin Kuusisaaressa. Sinne pääsee bussilla, mutta kikka kolmetoista on myös mennä esimerkiksi Aalto-yliopiston metropysäkille ja ottaa siitä bussi Kuusisaareen (etenkin jos menee vaunujen kanssa, niin ilmiatteeks pääsee, vaikka muuten joutuisi maksamaan seutulipun!).

Kävin täällä edellissunnuntaina ystäväni Marian kanssa. Erityisen auvoisaksi virailusta teki se, että meidän molempien kulttuurikodin kasvatit nukkuivat tyytyväisinä valtavien lasi-ikkunoiden takana, kun me saimme syventyä taiteeseen.

 

Suuri suositus!

 

Lue myös:

Käsittämätöntä menoa: Lapsi käyttäytyi sivistyneesti Ateneumin lastenkierroksella

Kaksi upeaa kotimuseota Helsingissä: Reitz ja Kirpilä

Serlachius-museoiden takia kannattaa käydä Mäntässä

 

 

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

 

 

Previous
Previous

Vanhemmuuden asiat, joista koen ja en koe huonoa omaatuntoa

Next
Next

Koulutustaso periytyy, ja se on huono juttu