3 vaatimusta päättäjille: Autetaan ötököitä!
Tänään 20.5. vietetään maailman mehiläispäivää YK:n aloitteesta.
Mulla on eräs ystävä (joka ei halua olla somessa). Hänellä on ollut viimeisen vuoden aikana mahtava projekti. Hän on meilaillut kuntansa päättäjille hyönteisten hyvinvoinnista. Nimittäin me ihmiset voitaisiin tosi helposti parantaa hyönteisten elinolosuhteita.
Ystäväni luvalla sain referoida hänen viestejään tänne blogiin. Jos tätä lukee joku kuntapäättäjä tai sellainen, joka jaksaisi oman kuntansa poliitikoille puhua/kirjoittaa aiheesta, niin se olisi aivan mahtavaa!
Yritän itsekin nyt aktivoitua ja viestitellä tästä aiheesta Helsingin kaupunginvaltuustossa istuville tutuille – ja ehkä tuntemattomillekin!
Pääsin eilen Satokausikalenterin ja Fiskarsin tilaisuuteen askartelemaan meille hyönteishotellia.
Huonot uutiset: hyönteisten määrä on vähentynyt – pelottavan paljon
Ystäväni kirjoittaa:
“Olen huolissani luonnon ja erityisesti hyönteisten tilasta. Hyönteiset hupenevat maailmasta kovaa vauhtia, mikä parhaiten näkyy esimerkiksi hyönteisiä syövien lintujen vähenemisenä. Ranskassa niiden lukumäärä on tippunut jo 30 % ja joidenkin lajien osalta lähes 70 %.
Suomessa lintujen määrä on niin ikään vähentynyt ja osasyynä pidetään hyönteisten määrän vähentymistä. Sama lintumäärien katastrofaalinen vähentyminen on tätä päivää oikeastaan kaikkialla Euroopassa ja iso tekijä on hyönteiskato. Hyönteiskadon syynä taas pidetään erilaisia hyönteismyrkkyjä mutta myös muita maanviljelyksessä käytettäviä myrkkyjä ja homeenestoaineita.
Suoraan hyönteisten lukumäärää kartoittavia pitkäaikaistutkimuksia ei ole monessakaan paikassa tehty, sillä harvoja hyönteiset kiinnostavat tai ainakaan ei niitä tahoja, jotka rahoittavat tutkimuksia. Saksassa julkaistiin muutama vuosi sitten amatöörien suorittama kartoitus, jossa huomattiin hyönteisten määrän (laskettuna hyönteisansoihin jääneiden hyönteisten yhteispainosta) tippuneen 75 % noin 30 vuoden aikana. Yliopistotutkijat tekivät vastaavanlaisen mutta tarkemman tutkimuksen saksalaisilla luonnonsuojelualueilla ja huomasivat 2008 – 2017 hyönteisten määrän tippuneen noin kolmanneksella.
33 % vähemmän hyönteisiä 10 vuodessa!
Huomionarvoista tässä on se, että hyönteisten määriä mitattiin luonnonsuojelualueilla. Tutkijat arvioivat, että puolet tuhosta tekee moderni myrkkypitoinen maanviljelys ja noin 10 % kaupunkien ja asutuksen laajentuminen sekä noin 15 % metsien hakkuu.
Toisin sanoen, hyönteisten ahdinko liittyy myrkkyihin ja pesä- sekä ruokapaikkojen puutteeseen.”
Näitä on helppo tehdä vaikkapa omalle parvekkeelle, suurin osa sisällöstä on ihan luonnosta poimittua kaislaa, keppiä, heinää ja käpyä. Vain tuo ympärillä oleva lintuja estävä rautaverkko ja lautakehys pitää askaroida muuten. Lisää ohjeita täältä.
Hyvät uutiset: Tälle asialle voidaan tehdä paljon, ihan paikallisesti!
“Näihin ongelmiin voidaan paikallisesti kuitenkin puuttua ja siihen ehdotukseni liittyykin.
Jätetään niityt kasvamaan
Toivoisin, että kunnan viheralueista mahdollisimman moni muutettaisiin niityksi, joka niitetään vain loppukesällä tai syksyllä. Nämä alueet tarjoaisivat ruokaa pölyttäjille sekä niiden toukille ja toimisivat viherkäytävinä, joita pitkin hyönteiset voisivat liikkua uusille alueille. Kuntalaiset voisivat ihastella ainakin kukkia ja niiden parissa lentäviä perhosia.
Mikäli ehdotus tuntuu liian radikaalilta, niin sen voisi toteuttaa myös keveämmin. Useimmille viheralueille mahtuisi esimerkiksi 6 m x 6 m alue, joka voitaisiin rauhoittaa ruohonleikkurilta ja niittää se vasta syksyllä. Tokikin sitä parempi, mitä suurempia alueita hyönteisille jätettäisiin. Jos tuosta ruohonleikkurittomasta alueesta halutaan kukkakeidas, niin siihen voidaan kipata muutaman sentin kerros hiekkaa ja istuttaa niittysiemeniä. Jos alueelle vielä halutaan kuntalaisten hyväksyntä, niin siihen voidaan laittaa iso kyltti ”pölyttäjien paratiisi”.
2. Kielletään myrkyt
Toinen ehdotukseni on, että kunnassa kiellettäisiin myrkkyjen käyttö viheralueiden hoitamisessa. Tämä on jo tehty monessa kaupungissa ympäri maailmaa. Muun muassa Pariisi ja monet ranskalaiset kunnat ovat kieltäneet myrkkyjen käytön. Tästä hyötynee hyönteisten lisäksi myös kuntalaiset, sillä monet myrkyt kulkeutuvat ennen pitkää ihmisiin.
3. Annetaan lahopuiden olla
Ja jos sitä oikein tosissaan lähtee viheralueiden lajimonimuotoisuutta parantamaan niin niille voisi laittaa myös hyönteishotelleja ja vaikkapa vinkeän lahopuu-/risuaidan.
Lahopuuaidat ja niityt voisivat vieläpä säästää kunnan rahoja, sillä niitto tehdään vain kerran vuodessa ja lahopuuaidat tarjoavat paikan, mihin kipata lähialueelta katkotut oksat.
Radikaali ja tehokas konsti olisi sekin, että velvoitettaisiin kaikkia tarpeeksi suuria taloyhtiöitä varaamaan 10-30 % viheralueistaan luonnolle joko niittyjen tai kukkivien puiden muodossa. Taloyhtiö voisi hoitaa tämän velvoitteen yksinkertaisesti jättämällä osan pihaa ajamatta niin sikäli tämä ei lisäisi taloyhtiöiden kuluja. Tämä menee kuitenkin ehkä turhan radikaaliksi, joten ehkä haudataan tämä ajatus mappi ö:hön.
Vauvelo oli tyytyväinen Annalan kartanon vaipanvaihtomiljööstä.
Pölyttäminen on arvokasta työtä
Miksi sitten suojella hyönteisiä? Selkein ja ymmärrettävin syy lienee niiden tarjoamassa pölytyspalvelussa.
Pölyttämisen lisäksi ne kierrättävät ravinteita pilkkoessaan lahoavaa puuta, lehtiä ja oksia. Ne myös möyhentävät maaperää tehden siitä ilmavampaa ja kuljettamalla ravinteita pinnalta syvemmälle maaperään. Ne ovat myös ensimmäinen linkki elämän verkossa ja ylläpitävät monia sammakkolajeja, lintuja ja nisäkkäitä. Jos ei ole hyönteisiä ei ole myöskään niitä syöviä eläimiä. Toisaalta, jos ei ole hyönteisiä ei ole myöskään monia kasveja, joita syövät pienet ja suuret kasvissyöjät.”
Tilaisuudessa tarjottiin myös ihana vegaaninen salattibuffa!
Nämä ovat melko helppoja keinoja, ja niitä voi tietenkin toteuttaa jo omalla pihalla, mutta jos tämä otettaisiin ihan kuntatason politiikkaan, niin vaikutus olisi nopeasti valtava.
Enkä ala tässä sen enempää ruotia tulevaisuuden dystopotoita, mutta tämä on aika olennainen tieto:
Lähes 90 prosenttia maailman villeistä kukkivista kasveista on riippuvaisia kokonaan tai ainakin osittain pölyttäjistä.
Maailman ruokakasveista pölyttäjiä tarvitsee 75 prosenttia.
Pölyttäjien vaikutus koskee 35:tä prosenttia maailman viljelymaasta.
Joa haluamme, että meidän lapsilla, tuolla minun sylissäni nyt äheltävällä pötkylällä, on ruokaa vielä 2050-luvulla, niin tälle asialle pitää alkaa melko nopeasti tehdä paljon.
Ei kun päättäjille sähköpostia, sanon minä!
