Outo laakso paljastaa jotain yhteiskunnastamme
Voin heittämällä sanoa, että tämän hetken kiinnostavin kulttuuripodcast on äsken Yle Areenaan ilmestynyt Outo laakso. Se on podcast kauhuelokuvista, mutta todellisuudessa se kertoo paljon muustakin, kuten siitä, minkälaisia normeja meidän yhteiskunnassamme on: mitä pidetään yleisesti hyvänä ja oikeanlaisena elämänä, mitä taas vääränä ja tuomittavana.
Ja voiko olla mitään kiinnostavampaa kuin nostaa tällaiset suuret alitajuntaiset kulttuurimme rakenteet esiin ja sanoittaa ne ääneen?
Kuten olen ennenkin maininnut, parhaimmillaan kauhuelokuvat ovat nerokkaita. Ne esittävät yhteiskuntakritiikkiä ja toisaalta näyttävät eri aikoina, ketä tai keitä pidetään vihollisina, omituisina.
Otetaan pari esimerkkiä: Vaikkapa jaksossa Ihanat, kamalat äidit kauhussa käydään läpi sitä, miten äitiyden kuvaus on muuttunut kauhuelokuvissa läpi vuosikymmenten: Vielä 1970-luvulla äidin oli oltava aivan täydellinen tai jos hän oli jotain muuta, niin sitten siihen oli syynsä, kuten sekopäisen vahva kristinusko tai sitten lasta riivaava demoni. Sen sijaan 2010-luvun äideistä kertovissa kauhuleffoissa äidit voivat jo olla esimerkiksi masentuneita tai heikkoja. (Erinomainen jakso, suosittelen.)
The Conjuring -jaksossa taas käydään läpi sitä, minkälaisia asioita jenkeissä pidetään tuomittavana ja vähän sellaisena, että hahmo ansaitseekin karmean kohtalon, kuten vaikka abortin tekemistä tai lastensa hylkäämistä. Perustuu tositapahtumiin -jaksossa taas pohdiskellaan, miksi Bodom ei tuntunut rienaavalta kun taas Mansonin perheen murhaamisesta kertova Wolves at the Door oli mautonta rienausta.
Edelliseltä Outo laakso -kaudelta suosikkijaksoni oli The Final Girl. Siinä pohdittiin, onko kauhu feminististä, kun muista leffagenreistä poiketen siinä on yleensä päähenkilönä juuri nainen, ja usein vieläpä aktiivinen nainen, joka selviää kaikenlaisista murhaajan metkuista. Toisaalta kyseessä on yleensä nuori, kaunis ja neitsytnainen, jota myös kuritetaan sadistisesti pitkin leffaa. Onko sellaisesta kohtalosta selviäminen lopulta edes selviämistä?
Outo laakso -podcastia pitää kauhuelokuvaa muun muassa Berkeleyssä opiskellut Sofia Tawast (joka sattuu olemaan myös siskoni) ja kauhuleffafiilistelijä Ville Yli-Knuutila. Jaksoista huomaa, että niihin on tehty aika messevät taustatyöt (rakastan kulttuurinippeleitä), ja mukana pysyy, vaikkei olisi nähnyt yhtäkään kauhuelokuvaa. Analyysi on terävää ja sitä tehdään paitsi itse, myös lainaten erilaisia artikkeleja ja kriitikkoja.
Suosittelen aloittamaan vaikka juuri tuolla äiti-jaksolla, se on erinomainen.
Lue lisää:
41 Sofian valitsemaa erinomaista kauhuelokuvaa
FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN