Nyt ja aina minun vauvani

julia ja äiti 1987.jpg

Reilu vuosi sitten, kun Alppu oli puolitoista kuukautta, mä lähdin sen kanssa ensimmäistä kertaa Turkuun mun äidin luokse. Kaikki tuntui jännittävältä. Nyt olin käymässä meidän äbälässä (kuten äidin ja Juhan kotia kutsumme) uudessa roolissa; äitinä.

Taisi olla ensimmäinen ilta siellä. Olin juuri saanut Alpun nukahtamaan ja puuhastelin sen vieressä omiani. Meidän äiti hiippaili huoneeseen ja sanoi: "Julia, vaikka sinusta on nyt tullut äiti, niin muista, että sinä olet edelleen ja aina minun vauvani. Sinä olet Alppua varten, mutta minä olen täällä ensisijaisesti sinua varten. Ja mä rakastan sua hirmuisesti."

Se oli tosi tärkeä kuulla silloin, ja on edelleen.

 

Ihanaa äitienpäivää!

 

 

Kuvassa: Minä pötköttelen äidin sylissä Kalifornian Death Valleyssä vuonna 1988.

 

 

Juliaihminen Facebookissa // Juliaihminen Instagramissa // Juliaihminen YouTubessa // Juliaihminen Bloglovinissa

 

Previous
Previous

Miksi olen alkanut puhua rahasta?

Next
Next

Huhtikuu toi kuhmuja