Neljä vuotta asuntosijoittajana

Kävin Bo LKV:n podcastissa juttelemassa yhdestä suosikkiaiheestani, asuntosijoittamisesta. Jakson voi kuunnella Spotfystä tai Suplasta.Jaksossa puhumme siitä, mitä ihmisen kannattaa ottaa huomioon silloin, kun aloittaa asuntosijoittamisen. Millainen on hyvä sijoitusasunto, mitä taloyhtiön papereista kannattaa katsoa? Entä onko nyt ylipäänsä enää hyvä hetki ostaa sijoitusasuntoa?Olen aika vähän puhunut täällä blogissa noista meidän sijoitusasunnoista. Yhdessä postauksessa kerroin, miten hankimme ensimmäisen sijoituskämpän ja toisessa taas sen, miten hankimme ensimmäisen vuokralaisen. En ole enempää jutellut aiheesta blogissa siksi, että kirjoitan joka kuukausi Kauppalehteen aiheesta kolumnia. Niinpä saan horistua suurimmat asuntosijoittamisinnostukseni sinne, hehehe.Minulla ja Tikillä on pian takana neljä vuotta asuntosijoittamista takana. Matkalle on mahtunut erilaisia vaiheita: olemme ostaneet kolme sijoitusasuntoa ja myyneet niistä yhden pois, yhteen asunnoista on tehty putkiremontti ja täydellinen pintaremppa samalla, vuokralaiset ovat vaihtuneet pari kertaa ja välillä yksi asunnoista on ollut tyhjänä. Eniten tässä on yllättänyt se, miten vaivatonta asuntosijoittaminen on ollut.Totta kai median kauhukertomukset hirmuvuokralaisista vähän kriippaavat, ja olen henkisesti varautunut siihen, että joskus voi tulla isoja ongelmia asuntojen tai vuokralaisten kanssa. Lisäksi pitää aina pitää mielessä, että korot voivat nousta, mikä laittaisi kassavirran miinusmerkkiseksi. Sijoittaminen ei ole ikinä riskitöntä. Kuitenkin tähän mennessä oma lyhyt neljän vuoden kokemus on ollut vain positiivinen.Enimmäkseen homma vain rullaa siinä sivussa. Meillä on ollut jokaisessa asunnossa hyvät ja säntilliset vuokralaiset. Tämä on jonkun verran hyvää tuuria, mutta on se myös taitoakin. Tällä hetkellä asuntoja on kaksi, ne on molemmat kivasti laitettuja ja hyvällä sijainnilla. Lisäksi pyydämme niistä jonkun verran alle markkinahinnan vuokraa, joten meidän on ollut helppo valita paras mahdollinen vuokralainen. Vuokra saapuu joka kuukausi sovittuun aikaan eikä heistä kuulu juuri muuta. Tällaista asuntosijoittaminen on kaikkein parhaimmillaan, pikkuhiljaa rullaavaa sijoittamista. Kerran keväässä käytämme kaksi tuntia veroilmoituksen tekemiseen, ja aina välillä saattaa tulla joku piikki, jolloin homma vaatii vaivaa,kuten uuden vuokralaisen metsästämistä tai rikkoontuneen jääkaapin korvaamista.Joskus neuvotaan, että pitäisi käydä kerran vuodessa tekemässä asunnoissa jonkinlainen tarkastus ja olla vuokralaiseen aktiivisesti yhteyksissä. Itse en ole pitänyt sitä mitenkään tarpeellisena. Olen peilannut kaikkea siihen, miltä tuntui olla vuokralainen. Asuin viisi vuotta vuokralla ennen kuin ostin ensimmäistä asuntoa. Minusta olisi ollut ärsyttävää, jos vuokranantajani olisi kovasti laitellut minulle viestiä tai tehnyt jotain tupatarkastuksia. Minusta vuokralaisen ja vuokranantajan suhde voi olla kohtelias mutta kuitenkin sillä lailla etäinen, ettei vuokralaiselle tule sellaista fiilistä, että tässä pitäisi jotenkin alkaa kestittää vuokranantajaa.Homma toimii siis niin, että olemme ottaneet miltei maksimilainat molempiin sijoituskämppiin. Takauksena toimi oma kotimme, jonka lainasta olemme maksaneet reilusti yli puolet pois. Olemme laskeneet vuokrat siten, että ne kattavat lyhennykset, korot, yhtiövastikkeen ja verot, mutta ylimääräistä kassavirtaa asunnoista ei juuri tule.(Netissä on lukuisia asuntosijoituslaskureita, joilla näitä voi laskeskella.)Toisen sijoitusasunnon velkaa olemme lyhentäneet vuosien varrella jonkun verran ylimääräistä siksi, että tuntuu turvalliselta, kun velkaa ei ole ihan niin paljon. Tällä hetkellä Helsingin asunnosta olemme maksaneet pois noin 42 prosenttia ja Vaasan asunnosta taas noin 25 prosenttia pois. Toisesta Vaasan kämpästä saimme lopulta parikymmentä tuhatta euroa voittoa, jotka kaikki menivät huvilan remonttiin. Helsingin asunnon arvo on luultavasti noussut, Vaasan asunnosta laskemme, että sen arvo voisi pysyä samana.Tällä hetkellä suunnitelmamme on, että pitäisimme ainakin nuo asunnot. Minua hieman himottaisi ostaa vielä kolmas sijoitusasunto, mielellään täältä pääkaupunkiseudulta. Tiki on vähän epäileväisempi, hän ei haluaisi enää enempää velkaa. (Meillä on tällä hetkellä yhteensä alle 300 000 euroa velkaa, mitä en pidä kauhean pahana juttuna.)Olen itse tykännyt asuntosijoittamisesta, koska minusta on kivaa suunnitella ja tehdä pintaremontteja ja pidän itseäni hyvänä ja reiluna vuokranantajana. Lisäksi asuntosijoittaminen tuntuu stabiilimmalta kuin pörssisijoittaminen, sillä osakkeiden arvo nousee ja laskee kuin meren aallot. No, on minulla toki pörssissäkin rahaa kiinni, mutta pidän tätä eri omaisuusluokkiin sijoittamista hyvänä hajautuksena.Jos asuntosijoittaminen kiinnostaa yhtään, niin kuuntele tuo Bo LKV:n podcast-jakso. Tuo on ollut muuten tosi hauska podcast-sarja! Asumisesta on minusta hirveän kiinnostava kuunnella keskustelua. Tähän mennessä Bo LKV:n podcastin suosikkijaksoni ovat olleet: Jakso, jossa Nata Salmela puhuu siitä, kannattaako asunto remppaa ennen myyntiä. Jakso, jossa Trä Kronorin perustaja Thomas Norelia puhuu ekologisesta asumisesta ja esimerkiksi ekologisista materiaaleista. Ja tietenkin Kirsikka Simbergin jakso, jossa hän juttelee siitä, miten vauvan tulo vaikuttaa asumiseen. (Kirsikalta viisaita sanoja siitä, ettei kaikkea kannata hankkia etukäteen, vaan ajan kuluessa voi miettiä, mitä oikeasti tarvitsee!)Lue myös Bo LKV:n juttu siitä, mitä alueita kannattaa nyt seurata, mikäli mielii sijoitusasuntoa itselleen.