Minua ei hymyilytä
Kaupallinen yhteistyö: Plan Suomi
Olen huomannut itsessäni sellaisen lapsellisen uskon, että jos ihmiselle tapahtuu jotain kurjaa, niin seuraavaksi sitten tapahtuu jotain kivaa. Että on olemassa sellainen universaali draaman kaari, jonka mukaan hommat toimivat: elämässä voi tulla vastoinkäymisiä, mutta niistä selvitään ja Shakesparen näytelmän mukaan: all's well that ends well (loppu hyvin kaikki hyvin). Hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita ja niin edelleen.Tällaiset positiiviset sitaatit voivat toimia tiettyyn pisteeseen saakka yksilön elämässä täällä länsimaissa. Mutta jos ajatellaan globaalia mittakaavaa, niin ikävillä asioilla on tapana kasaantua. Jos jotain pahaa tapahtuu, niin se tapahtuu kaikkein raskaiten jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleville.Lueskelin tuossa Planin ilmastojulkaisua, ja sen sisältö ei todellakaan hymyilytä: Ilmastonmuutos on jo nyt aiheuttanut suuria ongelmia kehitysmaissa, erityisesti tytöille.Tytöt ja naiset ovat päävastuussa kotitaloustöistä eli ruoanlaitosta, veden hakemisesta ja kotipuutarhan viljelemisestä. Mitä kuivempaa on, sitä enemmän tähän kaikkeen menee aikaa ja sitä vähemmän tytöt voivat käydä koulua. Kouluttamattomuus johtaa köyhyyteen ja köyhyys johtaa usein esimerkiksi järjestettyihin lapsiavioliittoihin, sillä naimakaupassa tytön perhe saa yleensä myötäjäiset. Lapsiavioliitot johtavat taas siihen, että alaikäiset lapset synnyttävät lapsia. Köyhyys syvenee. Ilmastonmuutos nopeutuu.Vaikka moni asia on mennyt viime vuosikymmeninä parempaan suuntaan, äärimmäinen köyhyys on esimerkiksi vähentynyt, se ei tarkoita että näin jatkuisi. Esimerkkinä: kun 1970-luvulla luonnonkatastrofeja oli noin 90 vuodessa, nykyään niitä on vuosittain keskimäärin jopa 450. Yhdeksän kymmenestä luonnonkatastrofista tapahtuu kehittyvissä maissa ja katastrofien kuolonuhreista 95 prosenttia on kehittyvissä maissa.Samaan aikaan me tiedämme, ketkä ovat olleet tähän mennessä suurin syypää ilmastonmuutokseen: vauraat teollisuusmaat ja niiden kasvihuonepäästöt. Tästä syystä mussutus siitä, että "me emme tee mitään ennen kuin Kiina, Intia ja blaablaa" tuntuu aikamoiselta tekopyhäilyltä. Me, Suomi mukaan lukien, olemme hyödyntäneet maapallon ilmakehää jo nyt huomattavasti enemmän kuin olisi reilua. Kyllä meidän nyt vain on tehtävä jotain.Olen puhunut aiemmin siitä, miten tyttöjen auttaminen on ilmastoteko: Tyttöjen koulutus kehitysmaissa faktisesti ehkäisee ilmastonmuutosta, mikä hyödyntää meitä kaikkia (yksinkertaisuudessaan: mitä pidempään koulua käydään, sitä myöhemmin mennään naimisiin ja synnytetään lapsia). Asian toinen puoli on inhimillisen tragedian helpottaminen: Meillä on vastuu ja velvollisuus auttaa niitä ihmisiä, jotka ovat nyt ja tulevaisuudessa kaikkein heikoimmassa asemassa.Tästä syystä olen globaalin sistahoodin nimissä liittynyt Planin Tyttösponsoriksi, eli joka kuukausi tililtäni lähtee rahee Planille tyttöjen hyväksi. Lisäksi suosittelen osallistumaan Planin #eihymyilytä-kampanjaan, jossa nostetaan keskusteluun tyttöjen ja naisten kohtaama epätasa-arvo. Ideana on postata Instagramiin vakava selfie, jossa kerrotaan, mikä naisten tai tyttöjen oikeuksien loukkaus ei nyt hymyilytä. (Syitähän löytyy, ikävä kyllä.) Osallistumalla olet hyvässä seurassa, sillä mukana ovat esimerkiksi Tarja Halonen, Lola Odusoga ja Arja Koriseva. (Sivuhuomautuksena: on freesiä nähdä somessa kuvia naisista, jotka eivät hymyile. Selailin omia instakuviani, ja hymyilen melkein aina - koska kyllähän naisen nyt on hymyiltävä ja olla iloinen!)Suuri syy siihen, miksi haluan olla tyttösponssi on se, etten usko pelkän kyynisyyden johtavan mihinkään. Haluan edelleen ajatella, että hyville ihmisille voi tapahtua hyviä asioita, sillä miljoonat hyvät tyypit, eli kehitysmaiden tytöt, ansaitsevat mahdollisuuden siihen.
Tyttösponssiksi voi liittyä Planin sivuilta
Lue myös:Tyttöjen kouluttaminen on ympäristötekoPlanin aineeton lahjakauppa on auki!Kun kuukautiset estävät kouluun pääsynPODCAST // FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN