Me olemme hyviksiä ja ansaitsemme kuulla sen

Minä olen ollut viime aikoina tosi perso kehuille. Kaipaan pään taputusta kaikenlaisilta korkean profiilin ihmisiltä, mielellään pääministeriltä tai vaikka sisäministeriltä. Minä ansaitsen sen! Ja me ansaitsemme sen kansakuntana.Sillä sanotaan nyt suoraan: me olemme noudattaneet erästäytymisohjeita hyvin.Sen näkee ihan tilastoista: Suomessa koronaepidemia ei ole lähtenyt niin hallitsemattomasti leviämään, että terveydenhuolto ei pystyisi vastaamaan tarpeisiin.Ja onneksi niitä kehuja myös tulee!Viimeksi esimerkiksi THL:n terveysturvallisuuden johtaja Mika Salminen sanoi Hesarissa: "Rajoitustoimet aloitettiin Suomessa epidemian kannalta pikkaisen aikaisemmassa vaiheessa kuin naapurimaissa. Väestö on myös noudattanut ohjeita hyvin."Kyllä! Me olemme noudattaneet ohjeita hyvin, sieltä se tuli!On ollut myös ihanaa, kun pääministeri ja hallitus on kiitellyt meitä tiedonannoissaan. Että kiitos kun noudatatte! Siitä tulee niin hyvä mieli,koska mon dieu, on tämä nyt ollut aika raskasta itse kullekin.Kyllä minä tiedän, että kissa kiitoksella elää, ja kiitokset ja kehut ovat vain sanoja, mutta kun joskus ne sanat tuntuvat vain tosi kivoilta.On nimittäin ollut myös paljon sellaista tuomitsemismeininkiä, jossa ihmisiä kytätään ja kerrotaan, kuka on tehnyt minkäkin asian väärin ja moraalittomasti. Se on väsyttävää ja turhaa. Tällä hetkellä pidän tärkeänä sellaista yleisen hyvän fiiliksen ylläpitämistä, ja kyttääminen tai muiden haukkuminen ei luo mukavaa tunnelmaa.Sitä paitsi kehuilla on minuun isompi vaikutus kuin syyllistämisellä. Kun sisäministeri Maria Ohisalo kiittelee siitä, että onpa hyvä kun olette fiksuja ja noudatatte myös vapun yli tätä fyysistä etäisyyttä, niin tulee sellainen olo, että minä haluan olla Maria Ohisalon kehujen arvoinen!Lisäksi tajusin yhden friikin homman: Nyt ei ole ollut viikkoihin minkäänlaista fomoa mistään, kun kukaan ei ole missään. Mutta! Siitä tulisi fomo, jos nyt lähtisi vappuna rälläämään kavereiden kanssa. Nimittäin silloin menettäisi tämän sukupolvikokemuksen, eristyksen korona-vapun, jota varmasti tullaan muistelemaan vielä vuosikymmenten päästä. Minä haluan pystyä muistelemaan kortsuvappua, jolloin eristäydyin!Niinpä aion paistaa ne munkit, vetää sen ylioppilaslakin päähäni ja kuunnella sitä Agit Proppia ihan keskenäni tänä vappuna.Kuva: Pääsiäisenä vedin leningin päälle ja olin perheen kanssa – ei tullut fomoa eristyspääsiäisestä.

Previous
Previous

Perinteet eivät katoa: vappu 2020 oli pieni mutta suloinen

Next
Next

Kappa, Tau, Rho ja Omikron