Yksinäisyys ei asu täällä – tervetuloa senioritaloon

Kaupallinen yhteistyö Rakli ry

Jos elämässä käy hyvin, niin minä olen jonain päivänä niin vanha, että tarvitsen elämiseen ja asumiseen apua.

Suomi ikääntyy, ja esteettömiä koteja tarvitaan koko ajan enemmän. Oli super kiinnostava päästä tutustumaan vuosi sitten valmistuneeseen Malminkartanon palvelu- ja senioritaloon, jonka omistaa Tyvene. 

Tyvenen toimitusjohtaja Marja Kokko esitteli minulle ja vauvalle uuden uutukaisen talon ja kertoi samalla, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun rakennetaan ikäihmisille.

Talon senioripuolen ikäraja on nimittäin 65 vuotta.

Tyvenen omistamassa Malminkartanon seniori- ja palvelutalossa satsataan viihtyisiin yhteisiin tiloihin: niissä on helppo tavata naapureita ja tutustua heihin.

Tyvenen omistamassa, vuosi sitten valmistuneessa Malminkartanon palvelu-ja senioritalossa on yli 65-vuotiaille senioreille tarkoitettuja asuntoja 53 kappaletta. Asunnot ovat kooltaan 30–72 m2. Lisäksi talossa on Hoitokoti Päiväkummun operoimat hoivakodit, joissa on yhteensä 62 asuntoa ympärivuorokautista hoiva palvelua tarvitseville asukkaille.

Puiden ympäröimä tiilitalo

Jäämme vauvan kanssa Malminkartanon juna-asemalla pois ja käppäilemme kolmisen minuuttia Malminkartanon seniori- ja palvelutalolle. 

Marja odottelee kauniin tiilitalon ovensuulla ja kierrättää meidät ensin talon ulkopuolelta. Viehättävällä pihalla on asukkaiden istutuslaatikoita, pihakeinu ja pihakalusteet. Ympärillä on ruskassa olevat puut ja lenkkipolku.

Tämä on hybridikohde: Toisessa ja kolmannessa kerroksessa on tehostettua palveluasumista, neljännessä ja viidennessä kerroksessa asuu senioreita ihan tavallisesti vuokralla. Halutessaan he voivat ostaa palveluita talossa sijaitsevalta hoivayritys Hoivakummulta.

“Osa senioreista on tosi hyväkuntoisia, osa taas käyttää apuvälineitä, täällä ihmisten toimintakyky vaihtelee.”

Voi olla ihan fiksua muuttaa esteettömään taloon vielä silloin, kun on itse täysin skarppi ja fyysisesti kunnossa. Näin ehtii totutella uuteen ja tutustua naapureihin.

Talossa on senioriasukkaiden ja lähialueen asukkaiden käytössä kahvila/ravintola Elo, jossa on tarjolla tyypillisten kahvilatuotteiden lisäksimyöslounasbuffetsekä brunsseja viikonloppuisin. 

Värikontrastit auttavat heitä, joiden näkö on heikentynyt

Ikääntyminen on otettu talon suunnittelussa huomioon: talo on esteetön ja ovet avautuvat napilla (huomaan tämän, kun kuljen lastenrattaiden kanssa taloa ristiin rastiin). Käytävät ovat niin isoja, että rollaattorilla tai pyörätuolilla mahtuu helposti liikkumaan. Asuntojen seinillä on käsijohteita, joista ottaa tarvittaessa tukea.

“Väreissä on mietitty selvä kontrastia esimerkiksi lattian, seinien ja vessassa vaikkapa seinän ja vessanpöntön välille”, Marja selittää.

Näin heikentyneelläkin näöllä näkee, mihin on menossa.

Opin, että esimerkiksi mustavalkoraidallinen lattia on muistisairaalle ikävän tuntuinen: mustalle osalle astuessa voi tuntua siltä kuin putoaisi.

Materiaaleissa on myös huomioitu akustiikka ja se, että lattiat eivät ole liukkaita.

“Taloa on mietitty hoitajien ja muiden alan ammattilaisten kanssa.”

Fyysinen pärjääminen on kuitenkin vain osa talon kokonaisuutta. Kenties isompi haaste tulevaisuuden vanhuksille on psyykkinen – nimittäin yksinäisyys.

Talon asukkaiden käytettävissä on myös kuntosali, saunaosasto sekä kerhotila ja kiva piha-alue. Näiden kaikkien tarkoituksena on tukea asukkaiden aktiivista ja yhteisöllistä toimintaa.

Ystävät poistavat yksinäisyyden

Kierrämme yläkerran kauniissa ja esteettömissä asunnoissa. Vastaan tulee kaksi naista, jotka ihastelevat vauvaa herttaisesti.

“Voi minulta meinaa mennä jalat alta, kun hän on niin ihana!” toinen päivittelee.

Täällä ihmiset näyttävät liikkuvan yhdessä. Se on talon tarkoituskin. 

Yhteisiin tiloihin on satsattu: talossa on kuntosali ja sauna, mutta myös monia yhteisiä tiloja, joissa voi hengailla muiden asukkaiden kanssa. Toisen asukkaan kanssa helppo sopia treffit vaikkapa alakerran sohvarykelmälle ja lähteä siitä yhdessä ulos lenkille.

Taloon on palkattu myös erillinen palveluneuvoja, jonka tehtävä on auttaa asukkaita järjestämään kaikenlaista hauskaa yhteistä tekemistä. 

“Etenkin nyt alussa, kun talo on vielä uusi, yhteishenkeä pitää erikseen pyrkiä luomaan”, Marja sanoo.

Asukkaille on annettu myös vuosittainen määräraha, jolla voi tehdä yhteisiä hankintoja tai järjestää vaikkapa yhteisiä juhlia.

Tutustumista helpottaa myös se, että talon väki on samassa elämäntilanteessa, sillä senioripuolen ikäraja on tuo 65.

Mietin, että kaipaisin ehkä itsekin tällaista: taloa, jossa asuisi samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä.

Talossa on tällä hetkellä muutama vapaa asunto.

Alakerran kahvila on kaikille avoin

Lopuksi menemme pullakahveille alimman kerroksen viihtyisään ravintola ja kahvila Eloon. Täällä moni asukas käy syömässä lounaansa. Paikalla näkyy myös lastenvaunuja ja kaiken ikäisiä ihmisiä.

Tuntuu kivalta, että talossa on myös kaikille avointa toimintaa, näin se on osa yhteisöä eikä mikään erillinen saareke keskellä kaupunkia.

Alan miettiä, että vanhana minä haluaisin oikeastaan asua juuri näin. Että olisi oma asunto, mutta paljon ystäviä naapurissa. Aika moni meidän ikäinen haaveilee “mummokommuunista”, johon muutetaan sitten yhdessä joskus.

No, tällä hetkellä Malminkartanon talossa on kuusi vuokra-asuntoa vielä vapaana. Vuokra on koosta riippuen 800 eurosta reiluun tonniin, eli ei pahan hintaista uudesta kerrostaloasunnosta.

Pullan ja kahvin jälkeen suuntaamme vauvan kanssa junalle. Mietin, että tällainen esteetön liikkuminen on kyllä hirveän kätevää vaunujen kanssa. Olisipa kaikkialla huomioitu suunnittelussa meidät vaunulliset, pyörätuolilla tai rollaattorilla, näkö- tai kuulovammaiset tai avun tarpeiset yhtä hyvin kuin täällä.

Sillä kuten sanottu, jos hyvin käy, niin me kaikki olemme jonain päivänä vielä tilanteessa, jossa tarvitsemme elämiseen, olemiseen ja asumiseen apua.

Raklin yhteistyössä tutustumme kiinnostaviin kohteisiiin

Vitsit, tykkään vain niin paljon tästä yhteistyöstä. Toivottavasti tekin, koska näissä kohteissa on tosi kiinnostava vierailla, kun oppii paitsi rakentamisesta, myös ihan elämästä aika paljon.

Raklin on siis kiinteistöjen ammattimaisten omistajien ja rakennuttajien järjestön yhteistyö, jonka toimintaan voi tutustua enemmän täällä.

Lue postaussarjan yhdeksän edellistä osaa: 

Taideakatemian uusi kampus pitää jokaisen nähdä

Helsinki-Vantaan uusi lentoasema on ensikosketus Suomeen

Lumokodeissa vuokralainen voi vaatia muutakin kuin katon päänsä päälle

Otaniemellä pääsee kiinni arkkitehtuurin filosofiaan

Tikkurilan kirkkoon on helppo saapua – tuli sitten mistä tahansa

Erottaja2 on yli sata vuotta vanha rakennus, modernilla twistillä

Nokia Arena on rakennettu kiskojen päälle

Korjattu Kiasma on auki!

Suomenlinnan vanhat rakennukset kaipaavat koko ajan korjaamista

Previous
Previous

Syysloma meni kieltämistä performoidessa

Next
Next

Peukalo pystyyn