Kysy siskoilta on näytelmä, jonka haluan nähdä äidin kanssa
Kaupallinen yhteistyö: Turun kaupunginteatteri
Pääsin juttelemaan käsikirjoittaja ja ohjaaja Satu Rasilan kanssa Kysy siskoilta -teoksesta.
Matkustin eräänä sateisena tiistaina Turun Kaupunginteatterille. Minut oli kutsuttu seuraamaan, kun yhtä kevään kiinnostavimmista näytelmistä harjoiteltiin. Kyseessä on Turun Kaupunginteatterin esitys Kysy siskoilta.
”Helvetin hormonit! Au!” viisi naista laulaa kuorossa stemmalaulua teatterin studiossa.
Välillä he kommentoivat yksi kerrallaan musiikin päälle:
”Tänään me kerrotaan teille tarinoita naisista hormonihäiriöissä. Nää tarinat ja tilanteet on tapahtunu meille.”
”Meidän äideille.”
”Tädeille.””Mummoille.”
”Meidän ystäville.”
”Serkuille, työkavereille.”
Musiikin tyylissä on jatsia ja hiphoppia – ja se kuulostaa aivan mahtavalta. Tekisi heti mieli kuulla kaikki esityksen 12 biisiä, mutta se onnistuu vasta helmikuussa, kun Kysy siskoilta saa ensi-iltansa.
Helvetin hormonit
Harjoitusten jälkeen pääsen jututtamaan Satu Rasilaa, joka on käsikirjoittanut ja ohjannut teoksen. Istumme Turun Kaupunginteatterin autiossa lämpiössä. Näky on vähän surkea, sillä tällä hetkellä teatteri on kiinni. Mutta keväällä se taas aukeaa, kun koronatilanne helpottaa.
Satu Rasilan ei ollut tarkoitus kirjoittaa näytelmää. Hän halusi vain ottaa selvää, mitä seuraava elämänvaihe pitäisi sisällään, sillä Rasila täyttää muutaman vuoden päästä 50.
”Minulla on ollut henkilökohtaisesti hankala hormonihistoria. Lapsettomuushoitoja ja sellaista. Ajattelin, että vaihdevuodet haluan ottaa etukäteen haltuun.”
Tyyliin miten kannattaa liikkua, syödä ja sen sellaista. Niinpä Rasila pyysi Facebookissa ystäviltään suosituksia siitä, mitä kannattaisi aiheesta lukea.Lopulta hän ei saanut yhtään kirjavinkkiä. Sen sijaan hän sai yli sata kommenttia siitä, mitä vaihdevuodet voivat naiselle tarkoittaa.
Yksi seitsemänkymppinen kertoi, että vaihdevuosilla ei ollut mitään vaikutusta häneen. Toinen sen sijaan kuvaili, miten lakkasi nukkumasta viideksi vuodeksi. Kolmas kävi avioeron partaalla ja neljäs oli ajatellut, että järki lähtee päästä.
”Tajusin, että hormonitoiminnasta ei voi puhua yhteismitallisesti. Kokemukset vaihtelevat niin vahvasti.”
Kiva kun jaat mut älä pliis
Rasila kiinnostui aiheesta ja alkoi kerätä naisten kokemuksia. Hän huomasi, että naisen hormonitoimintaan liittyy paljon häpeää. Kyse ei ole siinä mielessä tabusta, etteikö aiheesta saisi puhua. Totta kai saa, sen kun puhuu vain. Mutta sitten kuitenkin sävy on vähän sellainen, että kiva kun jaat, mut älä pliis. Että nyt ollaan niin intiimillä alueella, että nyt kuulostaa jo vähän likaiselta.Eikä moni oikeasti haluakaan jakaa, vaikka voisi. On vaikea kertoa työpalaverissa endometrioosin tuntuvan tänään siltä kuin sukkapuikoilla pisteltäisiin mahaan. Tai että menkat saavat oksentamaan, eikä sängystä pääse ylös, mutta huomenna olo on jo aivan työkuntoinen. Sairauspoissaolojen kannalta tämä voi olla kiusallista.
Naiset kokevat hormonitoiminnan hyvin eri tavoin, mikä johtaa siihen, että naiset eivät välttämättä ymmärrä toisiaan. Pahimmillaan naureskellaan jonkun hysteerisyydelle tai sille, mitä toinen aina valittaakin päänsärystä.
Jo pelkkä kuukautiskierto vaikuttaa ihmisiin hyvin eri tavoin: joku saattaa kokea kierron alkupäässä olevansa hyvä äiti ja onnellinen ihminen, kun taas loppupäässä pitää itseään hirviönä, joka ei voi sietää lapsen legoja lattialla.
”Kun luin naisten kokemuksia tajusin, että moni ajattelee olevansa tunne-elämältään epävakaa ja syyttää siitä itseään. Oikeasti monesti syy on hormoneissa. Kehon kemiallinen pitoisuus on jotain, mihin emme voi vaikuttaa.”
Kokemuksia lukiessa Rasila myös oivalsi, että miehen kehoa pidetään kulttuurissamme tavallisena kehona ja naisen keho taas on poikkeustapaus.”Kyllä sekin kertoo jotain, että on olemassa erillinen naistentautien poliklinikka.”
Naisille ei naureta
Rasila alkoi kirjoittaa aiheesta näytelmää. Yleensä näistä asioista jaetaan tietoa pienessä piirissä, kun naiset kertovat kokemuksista toisilleen. Tästä tuli näytelmän nimi: Kysy siskoilta.
Laulujen sanat kirjoitti Susanna Haavisto ja musiikin sävelsi Anna-Mari Kähärä. Lopputulos kuulostaa harvinaisen hyvältä.
Aihe lähti vaihdevuosista, mutta paisui kattamaan koko naiseuden hormonikentän ja siihen liittyvät asiat. Taustatyönä on käytetty paitsi naisten kokemuksia, myös tutkimustietoa ja historiaa.
Helmikuussa ensi-iltansa saavassa näytelmässä on 12 biisiä, joissa käsitellään monenlaisia aiheita: gynekologikammoa, kommunikaatiota, menkkoja, keskenmenoa, PMS:ää, vaihdevuosia sekä ulkonäköä ja vanhenemista.
Aiheita käsitellään ”kaunistelematta ja nauraen, mutta vitsiä naiseuden piirteistä ei tehdä”.
Mietin itse ennen harjoitusten seuraamista, että miten naiseudesta voi tehdä huumoria ilman, että naisia pilkataan. Tuntuu, että länsimainen stand up -perinne on pitkään perustunut sille, että naisille ja heidän hormoneille naureskellaan pilkallisesti.
Rasilalle oli tärkeää, ettei naisia aseteta stereotypiseen muottiin, jolle sitten naureskeltaisiin.
”Kuumista aalloista tehty huumori vituttaa”, Rasila sanoo.
Aiheita käsitellään lämpimästi, hormoneille ei naureta ilkeästi vaan vapauttavasti. Huumorissa on samaa vivahdetta kuin koomikko Hannah Gadsbyn showssa. Vitsailu ei toimi puolustusmekanismina (tiedätte ilmiön: että vitsaillaan omista kehonmuutoksista ennen kuin joku muu ehtii).
Peilit on perseestä
Sain lukea näytelmän tekstin ennakkoon. Ilahduin siitä, että siinä ei ole naiivia armeliaisuuspuhetta. Minuun teki vaikutuksen esimerkiksi kohtaus, jossa nuorempi nainen selittää vanhemmalle naiselle, että rypythän ovat vain kauniita, että mitä sinä nyt niitä mietit tai haikailet jonkun kasvojenkohotuksen perään.Ja vanhempi nainen vastaa:
”Mutta mä en ole nuori minä. Ja mä tiedän, että monille on vaikeaa peilikuvan kanssa juuri se muiden odotus, että pitäisi pystyä näyttämään mahdollisimman samalta kuin joskus näytti.”
Monessa kohdassa teksti naurattaa, mutta kyllä se myös liikuttaa, jopa itkettää.
Kysy siskoilta on keskustelun laukaisija
Viimeiseksi kysyn Rasilalta, kenet kannattaa ottaa mukaan katsomaan Kysy siskoilta -näytelmää.
”Ota äitisi”, hän vastaa. ”Tai vaikka isoäitisi.”
Tajuan, että juuri äidin haluankin pyytää mukaan. Vaikka meillä on läheiset välit, niin emme ole koskaan puhuneet mistään hormoniasioista, saati vaihdevuosista.
Aiheesta puhuminen saattaisi olla arvokasta. Ihan jo siitä syystä, että meillä on sama geeniperimä. Se tarkoittaa, että hänen kokemuksensa voisivat antaa osviittaa minulle siitä, mitä tuleman pitää.
Ehkä Kysy siskoilta -näytelmän näkeminen laukaisee kiinnostavia keskusteluja.
Näen jo sieluni silmin, miten menemme teatterin jälkeen juomaan lasit viiniä johonkin lähiravintolaan. Erinomainen joululahja äidille.
”Kirjoitettuani tämän näytelmän en enää pelkää vaihdevuosia tai vanhenemista. Tajuan, ettei minun tarvitse mennä mihinkään 50-vuotiaan naiset muottiin, vaan voin jatkaa omana itsenä elämistä”, Rasila sanoo.
Kysy siskoilta -liput ovat nyt myynnissä. Ensi-ilta Turun Kaupunginteatterin päänäyttämöllä 11.2.2021
Kysy siskoilta -näytelmän esiintyjät ovat viidellä eri vuosikymmenellä syntyneitä naisia: Pauliina Saarinen, Riitta Salminen, Linda Hämäläinen, Susanna Haavisto,Sara Puljula ja Anna Victoria Eriksson. Anna-Mari Kähärä puuttuu kuvasta. Lavastus- ja pukusuunnittelu: Tuomas Lampinen, koreografia: Sonya Lindfors, valosuunnittelu: Jarmo Esko, äänisuunnittelu: Eero Auvinen ja naamioinnin suunnittelu: Jessica Rosenberg.