Kolme vuorokauden Suomi-lomaa – ihanat kaupungit junamatkan päässä

Mitä enemmän Suomessa reissaan, sitä enemmän tekee mieli matkustaa juuri kotimaassa. Suomi on täynnä ihania kaupunkeja, joissa on kiinnostavia näyttelyitä, suloisia kahviloita, herkkuja tarjoavia ravintoloita ja ennen kaikkea mukavia ihmisiä.Vauvamme on vasta neljä kuukautta, mutta matkannut junalla jo varmasti tuhansia kilometrejä ympäri Suomen. Junalla meneminen on nimittäin kätevin ja ekologisin tapa nähdä Suomea perheen kanssa (junamatkasta perheen kanssa vinkkejäni täällä).Junaverkko on Suomessa aivan mahtavan laaja, ja jos kaipaa inspiraatiota vaikkapa syyslomaksi, niin junan reittikartasta voi katsoa, mitä vaihtoehtoja läheltä tai kaukaa löytyisi.Itse haaveilen tällä hetkellä erityisesti Turusta, Tampereesta ja Seinäjoesta, ja teinkin suunnitelmat sitä varten, miten noissa kaupungeissa käyttäisin vuorokauden (tai helposti myös pidemmän ajan).VR:n syyslomakamppis on alkanut, ja päiväseikkailusivulta voi tsekkailla edullisia matkatarjouksia.Tässä kaupunkilomasuunnitelmani, saa poimia vinkit talteen syyslomaa tai ihan vain perus viikonloppuvisiittiö varten:Turun juna-asemalle on aina ihana saapua.Kuoren mocktailit ovat herkullisia.Funikulaari on kaikesta piruilusta huolimatta upea.Turun pääkirjaston lastenosasto on lasten paratiisi.Wikken katolla on sekä ulkoterassi että hienot drinkkibaarin sisätilat.Hedonismin ja taiteen vuorokausi TurussaTurkuun pääsee kahdessa tunnissa junalla Helsingistä ja Tampereelta, ja olen sitä mieltä, että vuorokausi Turussa on kyllä parasta, mitä ihminen voi itselleen tarjota (tai toki kaksi vuorokautta on vielä parempi).Äitini asuu Turussa ja olen itse sieltä kotoisin, joten käyn siellä noin kerran kuussa, syyslomalla ajattelin olla pidempään. Jos menisin turustina Turkuun, niin tekisin seuraavaa:Aloittaisin Turun-kierrokseni suuntaamalla heti juna-asemalta alle parin minuutin kävelymatkan päähän Gaggui-kahvilaan, jossa nimensä mukaisesti on täydellisiä kakkuja. Tämän jälkeen droppaisin kamani aivan lähettyville paljon kehuttuun Park Hotelliin, jossa on persoonalliset huoneet ja erinomainen sijainti.Sitten jatkaisin matkaani Turun taidemuseoon, jossa alkaa lokakuun alussa kiinnostava ja värikäs Emil Nolden näyttely. Kierrettyäni kyllikseni taidemuseota söisin lounaan museon omassa hienostuneessa kahvilassa Café Victorissa. Huom, turkulaiset! Kaikki eivät vielä tätä tiedä, mutta Victorissa tarjotaan viikonloppuisin pöytiin tarjottuja myöhäisaamiaisia. Olen instasta stalkannut, että se näyttää ihanilta.Tämän jälkeen kiertelisin hieman kauppoja. Ainakin kävisin näissä kolmessa suosikkiputiikissani (Maanantaimarket, Puf Design Market ja Kukuti). Jostain syystä myös Turun Cos on parempi kuin Helsingin Cos, joten kävisin tsekkaamassa kävelykadulta myös sen.Jos haluaisin tämän jälkeen lepotauon (ja etenkin jos minulla olisi lapset mukana), suuntaisin Turun ihanaan pääkirjastoon. Olen pahoillani Oodi, mutta Turun pääkirjasto on vain parempi. Turussa on niin kaunis ja ennen kaikkea funktionaalinen lastenosasto (esimerkiksi hyvät tekstiilit vaimentamassa ääntä). Siellä lapset viihtyvät varmasti niin kauan kuin vain aikuiset jaksavat istuskella isoilla rengassohvilla.Tämän jälkeen kävisin ottamassa välikuoleman hotellilla ja sitten suuntaisin illalliselle. Mikäli minulla ei olisi lapsia mukana, suuntaisin uuteen ravintola Kakolan Ruusuun, joka on Kakolan mäellä. Ajaisin sinne tietenkin paljon puhutulla funikulaarilla. Kävimme syömässä siellä kolmen ruokalajin illallisen taannoin, ja tuo uusi Kakolan alue on todellakin näkemisen arvoinen paikka.Jos Kakolan Ruusuun ei saisi enää pöytävarausta, niin toinen vaihtoehto olisi ihana kasvisravintola Kuori, jossa on muuten erinomaisen ruoan lisäksi maukkaat mocktailit. (Sieltä saa myös huippua falafel-lounasta.)Jos taas olisin matkalla lasten kanssa, söisin illallista luultavasti Tintåssa. Ei siksi, että se olisi erityisen lapsiystävällinen (ei se mitenkään vihamielinenkään tietenkään ole), vaan siksi, että sieltä saa niin järjettömän hyvää tiikerirapu-kampasimpukka-pizzaa. (God damn!) Ja paikka on kuitenkin mutkaton.Ilman lapsia kävisin luultavasti yksillä ensin Walo Rooftopilla eli Wiklundin (Wikken) yläkerrassa olevalla kattoterassilla ja katselisin korkealta Turun pimenevää iltaa, sitten toisilla Bar Ö:ssä, ja mikäli kykenisin, lähtisin vähän tamppaamaan Dynamon tanssilattioita. Onhan kyse Suomen parhaasta klubista. (Olin muuten täysin järkyttynyt, että Dynamolla on nähtävästi oma nettisivu. Jotenkin ajattelin, että se olisi niin historiallinen mesta, ettei internet koskettaisi sitä mitenkään.)Seuraavana päivänä suuntaisin pienelle päiväretkelle Ruissaloon kärkeen, Saaronniemen talviuintipaikkaan. Sinne pääsee helposti paikallisbussilla (vaunuilla ilmaiseksi!). Saaronniemen saunan ikkunoista avautuu yksi kauneimmista saunamaisemista ikinä, ja hyisessä meressä pulahtaminen on virkistävää. (Kertamaksu vain femman!) Toki jos olisin kovassa crapuléssa, niin passaisin tämän retken (en toivoisi itselleni sydänkohtausta), ja tekisin elähdyttävän kävelyn läpi jokirannan ja Martin aina suosikkikahvilaani, Mannaan, joka on kävely- tai bussimatkan päässä Turun keskustasta.Lounaan kävisin syömässä varmaankin Kauppahallissa jossain suloisista pikkupaikoista, ehkäpä Roots Kitchenissä tai  Kado Sushi Barissa. Ja jos sitten vielä jaksaisin hieman taidetta, niin kävisin Wäinö Aaltosen museossa katsomassa Maeve Brennanin videoinstallaation Listening in the Dark. Ja jos vielä kahvihammasta kolottaisi (ainahan sitä kolottaa), niin joisin kahvit joko tuolla Wamissa tai sitten jokirannan Café Artissa (klassikkopaikka) tai sympaattisessa ja historiallisessa Cafe  Qwenselissä.Tästä olisikin sitten hyvä hypätä junaan ja matkata tyytyväisenä takaisin kotiin.Ai niin, jos kiinnostaa erityisesti lapsiperhekohteet, niin tsekkaa tämä minun uskomaton Turku-videoni. Olen siitä todella ylpeä edelleen. Heheheheh.Lakeuden risti on Seinäjoen maamerkki.Rakastan Alvar Aallon tapaa tehdä näyttäviä tasovaihteluita ja nurmikkoportaita.Kirjaston lukusalissa on aivan erityiset Aallon suunnittelemat lamput.Mielestäni on liikuttavaa, kun konnarit aina antaa Didille junalipun ja sanovat herkistyneenä, että "vauva voi sitten laittaa ensimmäisen junalippunsa vaikka vauvakirjan väliin". En viitsi pilata heidän iloaan ja kertoa, että tämä saattaa olla vauvan 15. lippu, jonka se nyt järsii hyvällä ruokahalulla mössöksi.Arkkitehtuurin ja ruskan vuorokausi SeinäjoellaKyselin instan kautta vinkkejä syyslomakohteista, ja Seinäjoki mainittiin niin monta kertaa, että aloin toden teolla innostua siitä. Meidän perheen on päästävä sinne mahdollisimman pian. Seinäjoelle on junalla Helsingistä alle kolme tuntia, eli ei paljon mittään. Fantasiani Seinäjoki-vuorokaudesta on kerätty instassa saamieni vinkkien avulla:Kun hyppäisin junasta ulos Seinäjoen asemalla, kävelisin heti vieressä olevaan Hotelli Almaan, joka kuviensa perusteella vaikuttaa idylliseltä majapaikalta. Ihasteltuani huoneen ja jätettyäni tavarat sinne, lähtisin lounaalle Uppalan kartanolle, jonne pystyy helposti kävelemään keskustasta.Tämän jälkeen olisi vuorossa aivan eeppinen Alvar Aalto -kierros. Olen kerran eräällä läpikulkumatkalla juossut Tikin ja Alpun kanssa muutamat noista Aallon kuudesta hienosta rakennuksesta läpi, mutta haluaisin perehtyä niihin oikeasti kunnolla. On kätevää, että rakennukset ovat niin lähellä toisiaan: Lakeuden risti, seurakuntakeskus, kaupungintalo, kaupunginkirjasto, virastotalo ja kaupunginteatteri. Lisäksi haluaisin viettää aikaa tuolla uudessa Apila-kirjastossa, vanhan kirjaston vieressä. Se vaikuttaa paikalta, jossa lapset viihtyisivät.Jossain välissä tai vaikkapa koko Aalto-kierroksen jälkeen pitäisi varmasti suunnata jo kahville, Valkoisen puun kakut ovat saaneet monta erityismainintaa.Jos tämän jälkeen olisi vielä tarmoa sielussa, voisi mennä kiertelemään Törnävän saarta, jossa on kaunista arkkitehtuuria. Olen ollut tuolla viimeksi vuonna 2005 – tietenkin Provinssirockissa. Ilmeisesti siellä on paljon muutakin kuin roskenrollia, esimerkiksi Törnävän kirppis, josta voisi tehdä kiinnostavia löytöjä. (Ehkä tämä olisi juuri niitä "löysinpä vain kirppikseltä tämän euron maksvan uskomattoman hienon vintage-Marimekon mekon" -mestoja, joista aina huhutaan).Toisaalta, jos muutaman kilsan matka Törnävälle tuntuisi liialliselta, niin voisin vain tepastella Seinäjoen viertä, jonka ruska on varmasti upea lokakuussa.Illalliselle voisi suuunnata Juurella-ravintolaan, josta saa ihanan näköisiä drinkkejä (stalkkasin instasta) ja herkullisia viinejä.Sitten suuntaisin takaisin hotellille pötköttämään.Seuraavana päivänä haluaisin päästä kokemaan lisää ruskaretkeilyä, ja Seinäjoen pitkospuureittejä kehuttiin kovasti. Kyrkösjärven luontopolku vaikuttaa ihanalta, kolmen tai viiden kilometrin lenkin jaksaisi kävellä myös kolmevuotiaan kanssa. Pidemmän, 15 kilsan Kyrkösjärven reitin voisi mennä aikuisten seurassa.Täältä takaisin tultuani suuntaisin syömään japanilaiseen Juku-ravintolaan. Olen kerran käynyt ravintolan sushibuffetissa, ja se oli mainio. Mieleen jäi erityisesti se, että sen hoitohuoneessa oli eri kokoisia vaippoja vauvoille, jos sellainen oli sattunut unohtumaan. Tällainen palvelus lämmittää mieltä vielä vuosienkin jälkeen.Tämän jälkeen voisi hypätä junaan, ja suunnata ravintolavaunuun vetämään iltapäivän pullakahvit.Romanttinen illallinen ravintola Muusan terassilla kesällä 2017.Tampere-fiilistelyä kesällä 2016.Tampereella kannattaa maistaa myös jotain paikallista bisseä, sillä kaupungissa on hyvät olutpanimot.Pyynikintornin kahvilasta saa Suomen parhaat munkit. Etenkin syksyllä, ruskan aikaan täällä on upea kävellä.Kivointa on matkustaa iltajunilla, jolloin leikkivaunussa on Alpun lisäksi vain muutama lapsi. Tällöin homma ei mene riehumiseksi, vaan usein Alppu tutustuu lapsiin ja leikkii heidän kanssaan matkan. Tampereella syödään munkkia ja nautitaan gastropubeistaSe tunne, kun juna saapuu Tampereen asemalle ja astun ulos vaunusta, on täynnä lämpöä, odotusta ja kutkutusta. Alpun ja Didin mummo ja serkut asuvat Tampereella, ja siksi me käymme siellä melko usein. Tampere on kuitenkin niin suuri ja elävä kaupunki, että joka kerta jää kaihoisa fiilis siitä, että olisin halunnut olla pidempään. Tampereelle menee Helsingistä vain noin puolitoista–kaksi tuntia junalla, eli sinne voi helposti tehdä ihan pelkän päiväretken viettämättä yötä siellä (ja näin olemme myös monta kertaa tehneet).Unelmien Tampereen-vuorokausi menisi niin, että saavuttuani kaupunkiin, veisin ensin tavarat hotellille ja sitten aloittaisin päivän. Me olemme fakkiintuneet yöpymään aina juna-aseman läheisessä Scandicissa, Tampere Cityssä tai Tampere Stationilla, molemmat ovat melko uusia ja hyvin hoidettuja hotelleja. Tosin haluaisin joskus vielä yöpyä Tornissa, mutta jotenkin sitä on kaavoilleen kangistunut. (Jos tiedätte jotain muita kivoja yöpymispaikkoja Tammesterista, niin vinkatkaa, voisimme välillä vaihtaa maisemaa.)Suunnistaisin lounassalaatille Bistro Venlaan, jossa on kehutut runsaat ja samalla kuitenkin edulliset (alle kympin) salaatit. Täältä käppäisin Sara Hildénin taidemuseolle katsomaan Juhani Harrin kiinnostavan oloista esinetaidenäyttelyä.Sitten olisi kiva suunnata ruskakävelylle Pyynikintornille, nauttia siellä herkkumunkit ja kahvit ja ihastella ympäriltä aukeavaa maisemaa. Sieltä voisi ottaa bussin hotellin suuntaan ja pysähtyä lasten kanssa hetkeksi leikkimään Pikku Kakkosen puistoon (joka on yksi parhaita leikkipuistoja koko Suomessa).Jos mummo hoitaisi lapsia illalla, voisin käydä Tikin kanssa ensin drinkeillä Moro Sky Barissa (koska kaupunkia ei voi koskaan ihastella tarpeeksi yläilmoista) ja stten suunnata illalliselle hypetettyyn Dining 26 By Arto Ratas -ravintolaan, jossa tarjotaan välimerellisiä makuja. Toisaalta, jos meillä olisi lapset mukana ja jo väsyttäisi, niin söisimme illallisen tutulla kaavalla: Tilaisimme Napolista pizzat ennakkoon, kävisimme hakemassa ne ja söisimme hotellihuoneessa.Seuraavan päivän aloittaisin vierailulla Tampere-talolla Muumimuseossa, tätä Alppu rakastaisi. Lounaalle suuntaisin vielä johonkin Tampereen kivoista gastropubeista, esimerkiksi Tuulensuuhun tai Sohoon.Sitten voisikin vielä vähän fiilistellä Tammerkosken ympäristöä, tiilirakennuksia ja tampereenmurretta. Takaisintulomatkalla söisin junassa vielä pullan ja nauttisin maisemista.Ah, ehkä ehdin nämä kaikki kolme kohdetta syysloman aikana! Tai ainakin kaksi kolmesta.Katso parhaat junalipputarjoukset VR:n kamppissivulta.Tässä on vielä muita postauksia, joissa jaan parhaita vinkkejä suomalaisiin kaupunkeihin:Kokkola ja sen kaunis vanhakaupunkiPunkaharju on tyylikäs vetäytymiskohde luonnon keskelläLappeenrannassa käydään kahvillaTammisaaren pittoreskit kahvilat ja puutalot tekevät vaikutuksenKotkassa on upeat puistot ja hieno merimuseoHämeenlinna tarjoaa kivoja museoitaJyväskylässä on mahtavat ravintolat ja kaunista luontoaOulu on täydellinen lapsiperhekohde