Joulun auvoa (ja pieniä raivokohtauksia)

Nautin joulusta valtavasti.Olimme aatonaattona Tampereella Tikin äidin luona. Lapset saivat mummon kutomia villasukkia ja kivoja lahjoja. Alppu auttoi koristelemaan piparkakkutaloa ja minä nukuin kahdet(!) päiväunet ja sain silti illalla oikein mukavasti unta. Joulun taika!Jouluaatoksi saavuimme Turkuun. Olimme juuri juoneet glögit ja katsoneet joulurauhan, kun ovikello soi. Minullekin yllätyksenä, että ovesta tuli joulupukki!!! Kaikki saivat lahjoja! Alppu juoksenteli ympäri olohuonetta ja hyppi aivan ylitilassa. Alpun serkku (ovela 4-vuotias) yritti huudella: "Isäää! Siinä on isäää!" Tähän joulupukki vastasi, että kyllä hän on monien tonttujen isä.Joulupukki oli kuullut toiveita, ja Alppu sai muun muassa kirpparilta hankittuja Autot-tarroja (kummitädiltään). Ja minä sain suklaamuroja. (Ei second handia.) Olen vedellyt nyt noita sosoposeja (oma leikkimielinen tapani ääntää Coco Pops -murot) salaa lapsiltani.Joulupöydässä Didi oli saanut oman sormiruokailusetin (perunan, porkkanan, omenan ja kiivin paloja – oma rosollinsa), ja siinä se istuskeli tyytyväisenä meidän muiden mukana. Miten suloista.Yksi suuri joulun kohokohdista oli myös Sofian ja Sampon tekemä leipävanukas. Täydellistä!Arvostan syvästi siskoni innovatiivisuutta jouluisen vessan koristelussa.Löysin itsestäni palapelinarkin, kun kyse oli Oppi & ilo -sarjan Suomi-palapelistä, jossa on 200 palaa. (Ikäsuositus: 6–99 vuotta.) Oli niin mukavaa hahmottaa, miten vaikkapa Jyväskylä ja Kuopio sijaitsevat suhteessa toisiinsa.Oli myös ihanaa, että joulupäivänä pelattiin Turku-visaa, johon minun ei tarvinnut osallistua.Koko joulupöytä oli kasvista, tämä pähkinäpatee oli mielivaltaisen herkullista.Joulun kiinnostavin hetki oli äitini miehen, Juhan kauan toivottu ja manguttu akvaarioesitys. Hän harrastaa akvaarioita (sillä lailla hyvin tosissaan), ja olimme pyytäneet häntä sivistämään meitä kunnon presentaatiolla: Minkälaiset akvaariot voittavat kisoissa? Kuka on akvaarioiden sensei? (Tämän kaiken saimme tietää.)Juha aloitti esityksen: "Tämän esityksen tarkoitus on kertoa teille akvaarioista sen verran, että jos satutte joskus katselemaan akvaariota vieraassa seurassa, saatte huomioillanne aikaan vaivaantuneen hiljaisuuden."Mutta jos nyt ihan totta puhutaan, niin on tässä ollut vähän ryydyttävääkin menoa. Ehkä kyse on loman epäsäännöllisistä ruokarytmeistä, kuun asennosta tai taas yhdestä vaiheesta, mutta on sanottava että 3-vuotias on hieman koitellut tässä viime päivinä.Eilen esimerkiksi kävin hänen kanssaan ostamassa Reiman liikkeestä uudet talvihanskat, ja hänen maailmansa murentui palasiksi, kun hän ei saanut ottaa liikkeen keltaista Reima-nukkea mukaansa. Asiaa ei auttanut lainkaan tieto siitä, että hänellä on kotona täysin vastaava (joskin vähän puhtaampi) Reima-nukke. Kyllä tätä asiaa kannatti itkeä maaten maassa Redin eri kerroksissa ja vielä sitten bussipysäkillä huutaa. Oli rankkoo.Toisena päivänä hän laittoi kolme autoansa pottaan. Jossa oli ulostetta. (Hänen omaansa.) Hän kertoi syyksi: "Oli niin yksinäistä, kun äiti oli vauvan kanssa makkarissa." Ymmärrän. Jollain tavalla.Olemme katsoneet myös Cars 3 -elokuvan neljänä iltana putkeen. Ja aiomme jatkaa sen katsomista tästä iäisyyteen.Ylipäänsä tämä joulu oli siinä mielessä vanhemmuuden kannalta hankalaa aikaa, että Alppu sai lahjoja niin monessa eri osoitteessa ja eri aikoina (haettiin juuri postista ukin lahja), että nyt hän elää sellaisessa kuvitelmassa, että joka päivä olisi ihmisen hyvä saada uusi lahja.Nyt aloitamme joululoman toisen viikon. Tiki menee töihin lepäämään ja me palaamme jonkinlaiseen ruotuun!Joulua on vietetty ennenkin:Joulu 2018: löllymistäJoulu 2015: Cards against humanityJoululoman kolme vaihetta

Previous
Previous

Juliaihmisen luetuimmat postaukset

Next
Next

Suloisen syksyn jälkeen