Ilman sijoittamista elämä olisi kurjaa
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Ekonomit
Julia ja Martin Paasi valmiina Talouskinkereiden sijoituspaasaukseen. Aiheena Rahoitusmarkkinat ja investoiminen.
Otsikko on aika provo, mutta minäpä avaan heti, mitä tarkoitan tällä. En puhu siitä, että yksittäisen ihmisen pitäisi sijoittaa rahaa saadakseen mukavan elämän (siitä sen sijaan vieraani Martin Paasi puhui tulisieluisesti useaan otteeseen viime torstain Talouskinkereillä, enkä väitä, että hän olisi ollut väärässä!).
Sen sijaan puhun siitä, että miten ylipäänsä se, että yrityksiin sijoittaminen keksittiin aikanaan, on parantanut elämänlaatua valtavasti.
Monet lähteet (kuten wikipedia) kertovat, että sijoittaminen keksittiin 1700-luvulla, kun Hollannista lähti laivueita Intiaan käymään kauppaa (ja rötöstelemään). Jos yksittäinen mies tai suku olisi rahoittanut laivan ja tämä olisi uponnut myrskyssä, olisi se tietänyt kurjia oltavia retken rahoittajalle. Sen sijaan, kun moni sijoitti laivaan ja sai tuottonsa aikanaan rahoitusosuutensa mukaisesti, kukaan ei ottanut liian isoa riskiä.
Pikkuhiljaa keksittiin pörssi ja osakeyhtiöt, ja sijoitustoiminta on kehittynyt valtavasti viimeiset 300 vuotta. Nykyään rahastoihin tai pörssiin sijoittaminen on demokraattista (kaikki joilla on rahaa, voivat osallistua) ja digitalisaation myötä myös super helppoa.
Lisäksi se on nykyään likvidiä, eli rahat saa yleensä pois silloin kun haluaa. Toisin sanoen, jos ostaa pörssistä Konetta tänään, sen voi myydä huomenna tai ensi viikolla jollekulle toiselle sijoittajalle. Sen sijaan 300 vuotta sitten piti vain venailla, koskas se laiva ja ne tuotot seilaavat sieltä Intiasta takaisin.
Pörssissä tosiaan ostetaan ja myydään yleensä muilta ja muille sijoittajille – tätä kutsutaan jälkimarkkinaksi. Sen IPO:t (initial public offerings) ovat niitä tilaisuuksia, kun sijoittaja antaa rahansa kyseiselle yritykselle. Tällöin yritykset listautuvat pörssiin. Tätä varten koko pörssi on olemassa.
Kuten Martinin kanssa kinkereillä puhumme: sijoittamisen idea on se, että ne joilla on rahaa muttei ideoita antavat rahansa niille, joilla on ideoita muttei rahaa toteuttaa niitä. Eli yrityksille.
Ja nyt tulemme siihen, miksi elämämme olisi kurjempaa, mikäli sijoittamista ei olisi keksitty. Moni keksintö ja idea olisi jäänyt rahoituksen puutteessa toteuttamatta, mikäli yrittäjän olisi pitänyt rahoittaa ideansa vain omilla säästöillään tai ehkä henkilökohtaisella lainallaan. Meillä ei olisi luultavasti sähköä, internettiä ja niin edelleen.
Tänä vuonna Helsingin pörssiin on tullut monia uusia yrityksiä, muutamien listautumisiin olen itsekin osallistunut (kuten Spinnovan). Minusta on upeaa, että yritykset, joiden bisnes pyörii nimenomaan vihreän siirtymän ympärillä, listautuvat nyt. Vaikkapa Betolar tekee betoninkaltaista hiiliystävällisempää ainetta tai Kempower lataa sähköautot nopeasti.
Voi olla, että nämä yritykset eivät menesty ja HS Vision Alex af Heurlin kutsuikin osaa näistä sijoituksista ruletiksi, peruspulliaissijoittajille ne saattavat olla liian riskialttiita – riippuu, millaista rahaa on niihin valmis laittamaan. (Tarkoitan, että rahansa saattaa kyllä menettääkin.) Mutta pohjimmanen totuus on, että tästä syystä koko sijoittaminen on keksitty: jotta aloittelevat yritykset saisivat rahaa kehittyä ja menestyä.
No niin, sijoittamisesta puhumme Martin Paasin kanssa pitkin kinkereitä (Martin on monelle tuttu Rahapodista ja hän on myös Suomen Ekonomien puheenjohtaja). Meillä oli super hauskaa jutellessa, suosittelen kuuntelemaan. Puhuimme myös eläkkeistä, elinkaarimallista ja koroista. Aiheena oli siis Rahoitusmarkkinat ja investoiminen, eli neljäs kerta Miten talous toimii? -kurssilta.
Tuttuun tapaan, suosittelen kuuntelemaan tai katsomaan Talouskinkeri-tallenteen. Kehotan myös, tule ensi torstaina kello 18-18.45 kuuntelemaan YouTubeen, kun minä puhun Heikki Pursiaisen kanssa talouskasvusta.
Ilmoittautua voi täällä ja saat linkin sähköpostiisi.
Oletteko te muuten osallistuneet tänä vuonna johonkin listautumiseen? Jos, niin mihin?
Lue myös aiemmat Talouskinkeri-postaukset (ja katso tallenteet!)
Niku Määttänen ja ulkoisvaikutukset
