Hei joku Joensuu

Kuten aiemmassa road trippailu -horinassani kerroin, mä todella rakastan Suomea. Erityinen rakkaussuhde mulla on Joensuuhun. Se on uskomattoman hieno kaupunki. Jotkut sanovat, että Joensuusta lähtee enemmän junia kuin mitä sinne saapuu, mutta mun syömeni junavaunut ovat aina matkalla Jojensuuhun!

Vietettiin Joensuussa kaksi päivää, ja jokainen hetki oli silkkaa euforiaa. (Aina kun olen ollut Joensuussa, mun elämäni on ollut yhtä riemujuhlaa ja ylistysvirttä.) Se on pieni kompakti mesta, jossa kaikki on lähellä, mutta jossa on kuitenkin tarpeeksi kaikkea: kauppoja, ravintoloita ja menomestoja.

Joensuussa on lämmin ja rento tunnelma. Joen varrella käpytellessämme yksikin ukkeli tuli yhtäkkiä jorisemaan omiaan ja parin minuutin sisällä hän oli kertonut noin gigatavun verran informaatiota elämästään ja tuntemiensa ihmisten elämistä. Semmosia velikultia ne jojensuulaiset ovat!

Joensuussa jengi puhuu sitä mie sie -hölinäänsä, mutta siellä se ei ärsytä mua, koska ilmeisesti Joensuussa kyseessä on vakavasti otettava aito puheenparsi, jonka tarkoitus ei ole vain laskelmoidusti saada puhuja esiintymään lupsakkana hahmona, joka saa kaiken tunaroinnin elämässään aina anteeksi. (Jos mä vanhana turkulaisena alkaisin mie:tä hokemaan, niin se olisi feikimpää kuin persujen "en ole rasisti" -puheet.)

Yksi parhaimpia juttuja Joensuussa on ystäväni Tuomas eli Tupi (esiintyy yllä kuvissa, tuo tumma komea mies). Majoittauduttiin meidän road tripillä Tupin äärimmäisen vieraanvaraisessa kodissa pari päivää. Syötiin Tupsukan (rakkaalla Tupsuliitolla on monta lempinimeä) uskomattoman taidokkaasti grillattuja hampurilaisia ja kanafileitä sekä katottiin iltaisin jalitsua Tupin aistikkaassa olohuoneessa. Tupi on myös vankka Joensuun puolesta puhuja, ja kaikessa Joensuu-innostuksessani mä päädyin kysymään häneltä Joensuun parhaat mestat. Kerron ne tässä myös teille, koska etenkin ensi viikonlopun Ilosaarirockin kävijöiden on syytä tutustua ihanaan Joensuuhun muutenkin kuin vain ottamalla märkää Antti Tuiskun soidessa.

Kerrottakoon vielä, että Tupin ikiaikainen unelma on se, että Joensuuhun rakennettaisiin Monorail. Hän on vienyt asian jo niin pitkälle, että on suunnitellut Joensuun Monorailille logon ja sloganin. "JOENSUU MONORAIL - from here to there." (Tikin kaveriporukkaan on myös levinnyt hämmentävä mutta suloinen tapa: aina kun joku kaveruksista saa lapsen, tälle toimitetaan Joensuun monorailin logolla varustettu body. Yllä on kuva Alpusta bodyssaan.)

Ravintolat ja kahvilat

Jokiasema on nimensä mukaisesti joen varrella, ja siellä jokainen itseään kunnioittava joensuulainen käy vähintään kerran kesässä juomassa kuppose kahvia. Talvisaikaan paikka on tunnelmallinen, sieltä saa kuumaa kaakaota hiihtolenkin jälkeen (paikan vierestä lähtee ladut).

Kesäkahvila Rennossa on kauniit maisemat ja siellä järjestetään kaikenmoista hauskaa tapahtumaa, kuten joogaa tai kirppistä.

Kahvila Houkutuksesta saa ihania kakkuja ja siellä on mukava keskieurooppalainen tunnelma.

Fobia on kiva hengailupaikka ja sieltä saa hyviä burgereita.

Big D's hampurilaismestassa on järjettömän kokoiset purilaiset, pienenkin version pihvi on 200 grammaa. Täydellinen mesta pieneen crapuléiloitteluun.

Wanha Aitta on entisen Kesäladon tilalla oleva mukavan rustiikkisesti ja tyylillä sisustettu rafla, josta saa todella hyviä pizzoja (ja meidän bebbe sai erinomaista kontaktia ihastuttavalta tarjoilijalta).

Surakan baarista saa surakoita eli eräänlaisia tapaksia. (Itsellenihän tästä tulee mieleen luonnollisesti Iltalypsyn Aimo Surakka.)

Local Bistro on symppis lounasmesta, jossa on erinomainen salaattipöytä.

Bailandopaikat

Kerubin lauantaidiskossa voi aistia hyvää hipsteritunnelmaa ja siellä on myös hyvät livekeikat (ja kuulemma lounaatkin).

Teatteriravintolan sisäpihalla järjestetään Ilosaarirockin aikaan Rytmiklubi, jossa itse olen ainakin bailannut todella eeppisissä mittasuhteissa hyvän räpin soidessa. Kun festaroinnin jälkeen kuvittelet, ettei keho enää kestä bailandoa, kuvittelet väärin.

Vesikioski ei ole suoranainen bailupaikka vaan tyylikäs drinkkimesta, ja sieltä saa erinomaisia gin and tonicceja, tietysti purkista.

Shoppailumestat

Taitokortteli on täynnä ihan mielettömän suloisia pikku putiikkeja, joissa tekee mieli vain hypistellä ja hapistella ja hupistella antaumuksellisesti. Itse fiilistelin tällä kertaa erityisesti Leluputiikkia (jos Alppu tunnistaisi lelun ja vessapaperirullan hylsyn toisistaan, olisin ostanut sielä vaikka mitä, mutta ehkä tulevaisuudessa) ja Pikku Putiikkia, jossa on esimerkiksi kivoja koruja. Mutta tosiaan, kannattaa koluta puisen korttelin kaikki liikkeet läpi ja jäädä vaikka kahville lopuksi.

Tekemiset ja kokemiset

Joensuussa pääsee uimaan sekä lämpöiseen Pyhäselän järveen että Pielisjokeen. Olen viettänyt ihanan romanttisia hetkiä yöuinnilla Suvantosillan vieressä olevalla mattolaiturilla. Järvipaikkoja on ainakin Linnunlahti ja Aava. 

Uusi Käenpesä-taideteos on herättänyt joensuulaisten kesken kovasti keskustelua. Sen voin sanoa, että se on noin sata kertaa kauniimpi kuin Turun Posankka, joten joensuulaiset, olkaa tyytyväisiä. Mieluummin vihreä muna kuin geenimanipuloitu hirviö.

Joensuu Areena on Suomen suurin puurakennus. Joensuu on muutenkin arkkitehtuuriltaan pyrkinyt profiloitumaan puuta rakennuksissa hyödyntäväksi kaupungiksi, ja tästä annan sille paljon pisteitä. 

Joensuu kokonaisuutena. Se kannattaa kokea ainakin kerran kesässä. From here to there.

Joensuulaiset ja muut Joensuun rakastajat: 

puuttuuko listasta jotain olennaista?

(Aion luonnollisesti palata Joensuuhun elämässäni vielä lukuisat kerrat.)