Aikuisen ihmisen juhannus
Vietin aikuisten ihmisten juhannusta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tehdään kaikkea samaa kuin nuorena, mutta hieman tasoa nostaen: Kokataan suunnitelmallisesti eikä osteta vain ryynäriä ja sinappia, katetaan pöytään oikeat lasit eikä muovikuppeja, juodaan yli 10 euron viinejä, kutsutaan koolle sen verran pieni jengi, että jokainen saa nukkua sängyssä ja kuunnellaan koko juhannus hanurimusiikkia (eikä esimerkiksi 1990-luvun hittilistaa).
Yhdistettiin siskoni Sofian kanssa voimamme, ja oltiin meidän maalla Kaskerrassa juhannus. Molemmat kutsuivat muutamia kivoja ihmisiä, ja tällä satunnaisella kokoonpanolla tunnelma oli kepeä ja iloinen.
Syötiin esimerkiksi mustapapupihvi-hampurilaisia ja grillattiin tofua sekä ananasta. Nostettiin lippu juhannusaattona ja vihdottiin saunassa oikealla koivuvihdalla.
Lapsia oli paikalla yhteensä kolme kappaletta, joista Alppu oli vanhin. Ne möngersivät tuvan punaisella lankkulattialla tyytyväisinä, kun kaikki kokkailivat ja puuhailivat siinä ympärillä.
Illalla tehtiin vielä kävelyretki Kylänrantaan. Kenenkään ei tarvinnut heittää kukkia veteen, sillä sulhon kasvojen ilmestyminen laineisiin ei juurikaan enää kiinnosta ketään meistä.
Oli hirmu suloista. Toivottavasti tämä on esimakua minun huomenna alkavasta kesälomasta, jonka aion suureksi osaksi viettää juurikin Kaskerrassa meidän mökillä, toivon mukaan satunnaisten ystävien kanssa. (Joskin ensin reissataan vähän ympäri Suomea Alpun ja Tikin kanssa.)