5 +1 luetuinta postausta vuonna 2016
Ennen lapsen saamista olin kova nainen vetämään herneen nenään aika monista jutuista. Nyt musta on kulmat jotenkin hioutunut pois, enkä jaksa oikein kiihtyä mistään. Se on vähän huolestuttavaa. Koska kyllä nyt rikkinäisistä asioista kannattaa kiihtyä, muuten niitä ei tule korjattua!
No, kun katson vuoden 2016 luetuimpia postauksia, niin joo, kyllä mää olen edelleen jostain ärsyyntynyt. Peli ei siis ole menetetty. Joskin suurin osa mun teksteistä viime vuodelta oli sellaista "lässyn lää, elämä on ihanää" (tiedän, ettei ihanä ole sana, mutta se sopi tohon riimiin).
Olkaa hyvä, Juliaihminen-blogin luetuimmat viime vuodelta:
1. Helsingin kaupunki syyllistää huonoa äitiä
Ärsyynnyin eräänä aamuna Hesarissa olleesta sovinistisesta kaupungin teettämästä mainoksesta. Muutama muukin ärsyyntyi, sillä tätä luettiin tuhansia kertoja.
2. Helvettiin niiden vaunujen kanssa
Kävelin Arabianrannassa ja yksi setä ärsyyntyi vähän minuun ja kahteen kaveriini. Hehheh, sellainen, joka ei lue mun blogia tavallisesti mutta on törmännyt johonkin mun postauksiin, saattaa kuvitella, että mun elämä on sota milloin ketäkin vastaan. Ja sitten vielä se kolmanneksi luetuin...
3. Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka tylyttävät pikkuvauvojen äitejä
Tuohduin vähäsen siitä, miksi on hyväksyttyä kovaan disautella ääneen pikkuvauvojen äitejä.
Ilmeisesti aina kun käytän otsikossa sanaa helvetti, postaus nousee suosituksi. Pitäisi ehkä alkaa viljellä tätä sanaa enemmänkin. Suunnittelenkin seuraavanlaisia postauksia: "Helvetin vauvanruuat", "Vauva viettää helvetin uudenvuodenaattoa", "Helvetillinen vauvakirja-arvio" sekä "Helvetin vauva leikkii helvetillisillä leluilla".
4. Kuulutko samaan luokkaan kuin vanhempasi?
Luokka-asiat puhuttaa, ja niistä on syytäkin puhua, sillä ne vaikuttavat jokaisen suomalaisen elämään ja valintoihin. Etenkin nyt, kun hallitus tekee sellaista säästöpolitiikkaa, joka kasvattaa luokkaeroja ja ihmisten välistä epätasa-arvoa. Aion horista luokasta jatkossakin!
Sovittiin Tikin kanssa ennen Alpun syntymää, ettei sitten erota, vaikka olisi kuinka kammottavaa. Vauvavuosi alkaa olla lopuillaan, mutta olen kyllä pitänyt tätä hyvänä diilinä. Etenkin syksyllä on ollut muutama vähän rankempi jakso, jolloin on ollut mukava tietää, että vaikka olisin todellinen ihmishirviö, ei tuo minua nyt silti aio jättää. Vaikka ei tämä kyllä oikeasti ole ollut yhtään niin vaikeaa kuin etukäteen kuvittelin, päinvastoin, enimmäkseen vain tosi kivaa.
Hahaa, ketäpä ei kiinnostaisi yksityiskohtaisesti kuvailtu synnytys? No, aika monia. Mutta aika monia se myös on kiinnostellut.
Mitäs tänä vuonna? Mulla on pieni musta muistikirja täynnä postausaiheita (pari rageiluaihettakin löytyy joukosta, toki toki), hitto kun olisi enemmän aikaa vain pullauttaa ne kaikki tänne blogiin. Mutta oikeastaan mua kiinnostaisi nyt tietää, mistä te haluaisitte lukea enemmän. En ole jotenkaan kehdannut kysellä tällaisia aiemmin, kun se tuntuu jotenkin narsistiselta ajatella, että jotakuta nyt oikeasti kiinnostaisi tietää mun aatoksia jostain tietystä asiasta, mutta syteen tai saveen, kysyn silti:
Mistä toivoisitte, että kirjoittaisin postauksen?
Kuvat: Käytiin Alpun kanssa uudenvuodenpäivänä keinumassa hänen elämänsä ensimmäisen kerran. Se pieni tonttunen kikatteli niin paljon, etten kyllä ihmettele, miksei mua enää ärsytä satunnaiset asiat kuin ennen. Ei tuon hassulin kanssa ole tilaa raivon tunteille. (Tähän perään suosittelen katsomaan Siskonperin Äiti koneella -sketsin.)